Yhdistä kaikki ainekset kulhossa. Levitä voideltuun piirakkavuokaan. Esipaista pohjaa 200 asteessa alatasolla niin, että se saa jonkin verran väriä (n.10 min).
Täyte:
2dl Ruokakermaa
2 Kananmunaa
Ripaus oreganoa
0,5 tl Timjamia
1 Valkosipulinkynsi
Puolikas sipuli
Pussi kinkkusuikaleita
Pakasteparsakaalta
175 g Juustoraastetta
Sekoita kerma, munat, mausteet ja hienonnettu valkosipuli keskenään. Levitä kinkut, parsat ja hienoksi silputtu sipuli pohjan päälle. Kaada päälle muna-kermaseos. Ripottele lopuksi juustoraaste. Paista vielä n. 30 min 200 asteessa alatasolla. Anna vetäytyä hetki ennen leikkaamista.
Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Kaavi kulhoon ja lisää vielä tarvittaessa vettä tai öljyä, jotta saat puristeltavan massan. Voit myös lisätä joukkoon hieman hunajaa, jos haluat palloista makeampia. Pyörittele pieniä pallosia tai vaihtoehtoisesti painele tiiviisti jääpalamuottiin. Säilytä kannellisessa rasiassa.
Sekoita veden joukkoon hiiva, suola, sokeri ja öljy. Lisää ruisjauhot ja hamppuproteiini. Lisää vehnäjauhoja samalla, kun alustat taikinaa (n. 10 min). Taikina saa jäädä tahmaiseksi, kunhan se jotenkuten irtoaa kulhosta. Ripottele päälle jauhoa ja anna nousta leivinliinan alla lämpimässä paikassa 45 min.
Ota taikina kulhosta ja jaa se jauhojen avulla (näin ei pitäisi tarttua käsiin) sopivan kokoisiksi paloiksi. Pyörittele sämpylöiksi ja anna kohota pellillä liinalla peitettynä vielä vähintään 15 min. Paista 225 asteessa n. 15 min ajan (paistoaika voi vaihdella!). Pohjan tummumisesta saa aika hyvän kuvan siitä, milloin sämpylät ovat kypsiä.
Valmista tuorepuuro edellisenä iltana. Sekoita yhteen kaikki ainekset ja laita yöksi jääkaappiin. Aamulla aamiainen on valmis nautittavaksi! Voit tehdä puuron myös korkilliseen lasipurkkiin, jolloin se on helppo ottaa mukaan vaikka välipalaksi. Päälle voit lisätä haluamiasi lisukkeita, kuten marjoja.
Hampusta saadaan valmistettua monenlaista proteiinipitoista hamppujauhoa, joka proteiinin lisäksi sisältää hyviä rasvahappoja sekä hampun sisältämiä tärkeitä ravintoaineita. Jyväs-Hampun hamppujauhot ja -hiutaleet valmistetaan kylmäpuristusmenetelmällä, jolloin jauhojen ja hiutaleiden ravinteikkuus säilyy parhaimmillaan. Hampunsiemen sisältää mm. kaikki 20 aminohappoa, proteiinia, kuitua, sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Vaikka kyseessä on siemen, on analyysiemme mukaan kotimaisella lajikkeella hyvin pieniä määriä raskasmetalleja, jolloin sitä on myös turvallista nauttia ruokavaliossaan.
Korvaamalla osan jauhoista hamppujauhoilla, saadaan valmiin tuotteen proteiinipitoisuutta nostettua sekä parannettua ravinteikkuutta muiltakin osin. Myös ihanaa pähkinäisyyttä saadaan makuun.
Hamppuhiutaletta voidaan käyttää samaan tapaan, kuin jauhotkin. Koostumus on ainoastaan karkeampaa. Hiutale sopii mainiosti mm. sämpyläjauhoihin tai pizza-taikinaan. Sitä saa myös itse jauhettua hienommaksi.
Rouheiset hamppusämpylät
Tässä ohje hamppusämpylöihin. Tällä ohjeella on korvattu n. 30 % jauhoista hamppuhiutaleilla. Ohjeella tulee 12-14 sämpylää.
9 dl rouheista sämpyläjauhoa 4 dl hamppuhiutaletta 1 dl siemeniä (voit käyttää hampunsiemeniä tai omaa siemensekoitusta) 1 pss kuivahiivaa
Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa käden lämpöinen vesi erikseen ja sekoita öljy ja suola siihen. Lisää kuivien aineiden joukkoon. Vaivaa taikina käyttäen tarvittaessa sämpyläjauhoja, kunnes taikina irtoaa astian pohjista eikä enää tartu käsiin. Älä lisää liikaa jauhoja, taikina saa jäädä pehmeäksi. Laita lämpimään paikkaan liinan alle kohoamaan.
Kun taikina on kohonnut liinan alla noin puoli tuntia, kaada taikina tasolle ja muotoile pitkäksi pötköksi (lisää jauhoja tarvittaessa niin, ettei tartu pöytään). Leikkaa pötköstä saman kokoisia paloja ja pyörittele sämpylöiksi pellille. Anna sämpylöiden nyt kohota vielä toiset puoli tuntia. Paista 225 C noin 20 min.
Hamppusämpylät
Voiko hamppujauhoa käyttää muuhun kuin leivontaan?
Hamppujauhot ovat erinomainen lisä aamiaiselle ja iltapalalle myös jogurtin tai puuron sekaan. Hamppujauhot ja -hiutaleet tuovat annokseen lisää erityisesti proteiinia ja kuituja, sillä Jyväs-Hampun hamppujauhot sisältävät 33 % proteiinia ja jopa 41 % kuituja. Jos ei vatsa kuitenkaan ole tottunut kuituihin, kannattaa tuotteiden käyttö aloittaa varovaisesti, jotta vatsa ehtii tottua kuidun määrään.
Ihan alkuun erotetaan huumehamppu ja öljyhamppu toisistaan. Ravinnoksi Suomessa kasvatettu Finola-öljyhamppulajike ei sisällä huumausaineita, mutta tärkeitä ravintoaineita kyllä reilusti. Finolan THC-arvot noudattavat EU:n komission määräyksiä, eli ovat hyvin alhaiset (3), eikä sitä voida käyttää huumaavaan tarkoitukseen, ellei sitten huumaannu hampun terveellisyydestä ja monipuolisuudesta 😊
Kasvina hamppua on viljelty ja käytetty ravinnon lähteenä maailmalla jo vuosituhansien ajan (1), mutta Suomessa se on unohdettu ravinnon lähde, joka on leimautunut lähinnä huumekasviksi. Itseasiassa hamppu on ollut luultavasti yksi ensimmäisistä kasveista, joita ihminen on käyttänyt ravinnoksi ja muihin käyttötarkoituksiin, ja myöhemmin myös itse viljellyt sellaisiksi (2).
Ravintoaineita hampusta
Hamppu sisältää runsaan kirjon vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua. Erityisesti hampunsiemen sisältää fosforia, kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja kalsiumia, sekä jonkin verran rautaa ja sinkkiä (2). Kasvipohjaisista lähteistä kokonainen hampunsiemen on kuitenkin yksi parhaista raudan lähteistä, jonka vuoksi erityisesti kasvissyöjät hyötyvät hampunsiemenen ottamisesta ruokavalioonsa. Lisäksi hamppuproteiini sisältää kaikki 9 ihmiskeholle elintärkeää aminohappoa. Se on siis erinomainen kotimainen vaihtoehto mm. soijalle, joka hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi on kasvisproteiinina erinomainen ja suosittu. (8.)
Hamppujauhoa voidaan pitää funktionaalisena ruokana, koska hampunsiemen sisältää runsaasti terveellisiä flavonoideja (1). Nämä terveyttä ylläpitävät flavonoidit auttavat ehkäisemään mm. erilaisia kroonisia sairauksia sekä syöpiä (6). Hamppua on helppo lisätä päivittäiseen ravintoon lisäämällä sitä eri muodoissa lähes mihin tahansa. Korvaa hamppujauhoilla osa leivonnassa käytettävistä jauhoista (max. 20%), niin saat parannettua leivän/leivonnaisten ravintoarvoja, ripottele hampun siemeniä tai hamppuproteiinia jogurttiin, lisää siemenet salaattiin tai keiton päälle, käytä hamppuöljyä salaatinkastikkeena tai sen pohjana… Vaihtoehtoja on lukuisia. Pakkaukset ovat myös riittoisia, koska hampun siementä tai siitä valmistettuja tuotteita ei ole tapana syödä suuria määriä kerrallaan.
Ravintopuolella hampusta käytetään lähinnä siemenet, joista saadaan puristettua terveellistä öljyä. Hamppuöljyssä onkin reilusti omega 3-, 6- ja 9 -rasvahappoja, joiden on todettu myös lääketieteellisissä tutkimuksissa auttavan erilaisissa kroonisissa ja rappeuttavissa sairaustiloissa (3). Lisäksi rasvahapoista 82 % on monityydyttymättömiä ja ne ovat vieläpä ihmiskeholle täydellisessä suhteessa (4; 2). Kuitenkaan öljyä ei tule kuumentaa liikaa (yli 150 c), sillä silloin siihen muodostuu transrasvoja ja perodikseja (3). Hamppuöljyä voidaan käyttää salaatinkastikkeena sellaisenaan tai muunneltuna tai esimerkiksi levitteissä leivän päälle (2). Kokeile tehdä esimerkiksi sitruunavinegretti hamppuöljyyn ja dippaa leipää siihen tai käytä salaatin kastikkeena! Tämä on ehdottomasti suosikkini, johon hamppuöljyä käytänkin enimmäkseen. Hampunsiemeniä voi toki käyttää ravintona myös sellaisenaan, jolloin ne Finelin ravintoarvotietojen mukaan sisältävät kokonaisenergiasta 64 % rasvaa, 22 % proteiinia ja 2 % hiilihydraattia (5).
Raskasmetalleista
Valitsemalla kotimaisen öljykasvin siemenen voit nauttia niitä paremmalla omallatunnolla. Ruokavirasto suosittelee pitämään siementen annostuksen kohtuullisena niiden energiatiheyden sekä raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Ruokaviraston suositus aikuiselle on n. 30 g vuorokaudessa ja leikki-ikäiselle 15 g vuorokaudessa. (7). Suositukset on kuitenkin tehty yleisesti siemenille, ja tunnetusti kotimaiset lajikkeet ovat ulkomaisia lajikkeita puhtaampia ja mm. raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä ulkomaisia siemeniä pienempiä. Tämä kuitenkin vain sivuhuomautuksena, emmekä ota enempää kantaa kotimaisenkaan hampunsiemenen raskasmetallipitoisuuksiin. Kaikkea kannattaa nauttia kohtuudella, ja tämä pätee mielestäni myös hampun osalta. Osana ruokavaliota se kuitenkin täydentää sitä – ja mikä parasta, luonnollisesti!
Leonard, W., Zhang, P., Ying, D. & Fang, Z. 2019. Hempseed in food industry: Nutritional value, health benefits, and industrial applications. COMPREHENSIVE REVIEWS IN FOOD SCIENCE AND FOOD SAFETY. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1541-4337.12517
2 dl sokeria 1 ½ dl tummaa siirappia ¾ dl vettä 150 g margariinia 1 tl jauhettua kanelia 1 tl jauhettua inkivääriä ½ tl jauhettua neilikkaa ½ tl jauhettua pomeranssinkuorta ⅓ tl suolaa 2 tl ruokasoodaa 1 dl hamppuproteiinia 6 ½ dl vehnäjauhoja
Kiehauta kattilassa sokeri, siirappi ja vesi. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon margariini, mausteet ja suola. Anna seoksen jäähtyä. Sekoita keskenään toisessa astiassa hamppuproteiini, jauhot ja sooda. Sekoita jauhot siirappiseokseen. Pane taikina jääkaappiin yöksi. Kaulitse taikina ohueksi. Lisää leivinalustalle jauhoja, mikäli taikina tarttuu kiinni. Painele muotilla haluamiasi muotoisia pipareita. Paista pipareita leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä 200 asteisessa uunissa noin 7 minuuttia.
Valmista taikina. Anna turvota noin 30 min. Lisää vissy. Lämmitä paistinpannu sopivan kuumaksi, lisää nokare paistorasvaa pannulle. Paista kummaltakin puolelta.
Tarjoiluehdotus: Nauti marjojen ja vaniljakastikkeen kera.
Monipuolisen herkullinen pitsa syntyy hernejauhoisesta pohjasta, jonka päälle lisätään itsetehtyä tomaattisosetta, cashew-hamppulevitettä ja hamppupestoa muiden lempilisukkeiden kera. Nam.
PITSAPOHJA ½ dl hamppuproteiinia 2 dl hernejauhoa 2,5 dl vettä 1 rkl rypsiöljyä ½ tl suolaa ½ tl rouhittua kuminaa
