öljyhamppu – Jyväs-Hamppu

Hamppu on ympäristöystävällinen valinta

Tänä päivänä ilmasto on ollut paljon puheen aiheena. Ajattelin siis nostaa hampun ilmastoystävällisyyden seuraavaksi esille, sillä jotta ilmastomme tila ei jatka huononemistaan, tulisi toimia. Samaan aikaan, kun hiiltä sitovia metsiä kaadetaan, voitaisiin hamppua kasvattaa sen erinomaisen hiilensidontakykynsä ja voimakkaan kasvunsa vuoksi. Sanotaan, että hamppu on rikastus maatalouden biologiseen monimuotoisuuteen ⁽⁴⁾, jota tulisi varjella. Vain puutavara ja sinimailanen ovat ympäristön monimuotoisuudelle parempia vaihtoehtoja (verrattuna öljyhamppuun). Sekä öljyhamppu, että kuituhamppu ylettyvät maatalouden biologista monimuotoisuutta edistävien viljelykasvien TOP 5:een ^(4.)

Hamppu myös sitoo kasvatusvaiheessa tehokkaasti hiiltä, ja itseasiassa sitä voidaankin verrata metsien hiilensidontaan. Lisäksi lehdet ja juuristot estävät eroosiota (maaperän köyhtymistä) ja kuohkeuttavat maata. ^{(1; 2; 3, 4.)} Hamppu kasvaa nopeasti, varjostaa hyvin ja jättää rikkakasvit alleen, eikä kasvilla ole merkittäviä kasvitauteja tai tuholaisia, joten viljelyssä ei tarvita myöskään torjunta-aineita. Viljely on siis helppo noudattaa luonnonmukaisin vaatimuksin. ^{(1; 4.)}

Hampun kasvatus, riippumatta siitä, onko kyseessä kuituhamppu vaiko öljyhamppu, on siis ympäristölle hyväksi, sillä se samaan aikaan sitoo hiiltä, että myös ravitsee maata. Hamppua voidaan kasvattaa myös maanparannukseen ja puhdistamiseen, jolloin biomassaa käytetään raaka-aineena komposiitti-, sellu-, paperiteollisuudelle yms. Kasvatuksen tuomien ympäristöetujen lisäksi myös tuotteet ovat siis ympäristöystävällinen valinta. Hampusta voidaan valmistaa muovia, joka on verrattavissa ominaisuuksiltaan uusiutumattomista raaka-aineista tehtyihin muoveihin. ^(4.)Hamppumuovilla voitaisiin siis korvata myös pahamaineinen muovi ympäristöystävällisesti. Maailmalla hamppua käytetään paljon myös rakennusten rakentamiseen. Suomessa tässä ollaan vielä aivan alkutekijöissä.

Moni on varmasti myös kuullut hamppuvaatteista, joita on valmistettu iät ja ajat. (Itseasiassa sanotaan, että Levi Strauss teki ensimmäiset farkkunsa hampusta). Vaateteollisuudessa hamppu onkin erinomainen raaka-aine, jolloin se on puuvillaa ja synteettisiä kuituja ympäristöystävällisempi valinta, sillä synteettiset kuidut kuluttavat fossiilisia energianlähteitä, ja puuvilla puolestaan vaatii suuria määriä vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvilla myös kukoistaa vain lähinnä eteläisellä mantereella, kun taas hamppu kasvaa lähes missä tahansa. ^(5).

Hampun käyttömahdollisuudet ovat siis valtavat. Suomessa tämän kasvin lukuisat käyttömahdollisuudet kuitenkin tuntuvat olevan unohtuneita. Pyrimme saamaan tähän muutosta, ja uskomme, että niin myös tulee tapahtumaan. Samaan aikaan hampusta voidaan saada hyödykkeitä moneen eri tuotteeseen, ja itseasiassa koko kasvi voidaankin hyödyntää.

Lähteet

_{Hamppu on vastuullinen valinta. 2021. FoodFarm. Viitattu 21.1.2021. https://foodfarm.fi/uusimpia-kuulumisiamme/hamppu-on-vastuullinen-valinta/}
_{Malvisalo, T. & Luotola, E. 2020. Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys. Viitattu 21.1.2021. https://www.aitomaaseutu.fi/media/Hampun-tuotannon-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksien-esiselvitys-30-05-2020.pdf}
_{Kuituhampun viljely, jatkojalostus ja käyttö. N.d. ProAgria Kainuu & Maa- ja kotitalousnaiset Kainuu. Viitattu 21.1.2021. https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kuituhampun_viljely_jatkojalostus_ja_kaytto.pdf}
_{Piotrowski, S. & Carus, M. 2011. Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products. Nova Institut. Viitattu 22.1.2021. https://www.researchgate.net/profile/Michael_Carus/publication/267766816_Ecological_benefits_of_hemp_and_flax_cultivation_and_products/links/5522b3030cf29dcabb0ed920.pdf}
_{van der Werf, H. & Turunen, L. 200. Life Cycle Analysis of Hemp Textile Yarn. INRA- French National Institute for Agronomy Research. Viitattu 22.1.2021. https://www6.rennes.inrae.fr/umrsas/layout/set/print/content/download/3514/40860/version/1/file/HEMPLCA_310506.pdf}
_{Teollisuushamppu – öljy- ja kuituhamppu. 2019. Artikkeli. CannaDB. Viitattu 22.1.2021. https://cannadb.org/artikkelit/kuitu-ja-oljyhamppu/}

Hampun hyödyt ravintona: Miksi ottaa hamppu osaksi arkiruokailua?

Ihan alkuun erotetaan huumehamppu ja öljyhamppu toisistaan. Ravinnoksi Suomessa kasvatettu Finola-öljyhamppulajike ei sisällä huumausaineita, mutta tärkeitä ravintoaineita kyllä reilusti. Finolan THC-arvot noudattavat EU:n komission määräyksiä, eli ovat hyvin alhaiset ⁽³⁾, eikä sitä voida käyttää huumaavaan tarkoitukseen, ellei sitten huumaannu hampun terveellisyydestä ja monipuolisuudesta 😊

Kasvina hamppua on viljelty ja käytetty ravinnon lähteenä maailmalla jo vuosituhansien ajan ⁽¹⁾, mutta Suomessa se on unohdettu ravinnon lähde, joka on leimautunut lähinnä huumekasviksi. Itseasiassa hamppu on ollut luultavasti yksi ensimmäisistä kasveista, joita ihminen on käyttänyt ravinnoksi ja muihin käyttötarkoituksiin, ja myöhemmin myös itse viljellyt sellaisiksi ⁽²⁾.

Ravintoaineita hampusta

Hamppu sisältää runsaan kirjon vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua. Erityisesti hampunsiemen sisältää fosforia, kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja kalsiumia, sekä jonkin verran rautaa ja sinkkiä⁽²⁾. Kasvipohjaisista lähteistä kokonainen hampunsiemen on kuitenkin yksi parhaista raudan lähteistä, jonka vuoksi erityisesti kasvissyöjät hyötyvät hampunsiemenen ottamisesta ruokavalioonsa. Lisäksi hamppuproteiini sisältää kaikki 9 ihmiskeholle elintärkeää aminohappoa. Se on siis erinomainen kotimainen vaihtoehto mm. soijalle, joka hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi on kasvisproteiinina erinomainen ja suosittu. ^(8.)

Hamppujauhoa voidaan pitää funktionaalisena ruokana, koska hampunsiemen sisältää runsaasti terveellisiä flavonoideja ⁽¹⁾. Nämä terveyttä ylläpitävät flavonoidit auttavat ehkäisemään mm. erilaisia kroonisia sairauksia sekä syöpiä ⁽⁶⁾. Hamppua on helppo lisätä päivittäiseen ravintoon lisäämällä sitä eri muodoissa lähes mihin tahansa. Korvaa hamppujauhoilla osa leivonnassa käytettävistä jauhoista (max. 20%), niin saat parannettua leivän/leivonnaisten ravintoarvoja, ripottele hampun siemeniä tai hamppuproteiinia jogurttiin, lisää siemenet salaattiin tai keiton päälle, käytä hamppuöljyä salaatinkastikkeena tai sen pohjana… Vaihtoehtoja on lukuisia. Pakkaukset ovat myös riittoisia, koska hampun siementä tai siitä valmistettuja tuotteita ei ole tapana syödä suuria määriä kerrallaan.

Ravintopuolella hampusta käytetään lähinnä siemenet, joista saadaan puristettua terveellistä öljyä. Hamppuöljyssä onkin reilusti omega 3-, 6- ja 9 -rasvahappoja, joiden on todettu myös lääketieteellisissä tutkimuksissa auttavan erilaisissa kroonisissa ja rappeuttavissa sairaustiloissa (3). Lisäksi rasvahapoista 82 % on monityydyttymättömiä ja ne ovat vieläpä ihmiskeholle täydellisessä suhteessa^{(4; 2)}. Kuitenkaan öljyä ei tule kuumentaa liikaa (yli 150 c), sillä silloin siihen muodostuu transrasvoja ja perodikseja⁽³⁾. Hamppuöljyä voidaan käyttää salaatinkastikkeena sellaisenaan tai muunneltuna tai esimerkiksi levitteissä leivän päälle⁽²⁾. Kokeile tehdä esimerkiksi sitruunavinegretti hamppuöljyyn ja dippaa leipää siihen tai käytä salaatin kastikkeena! Tämä on ehdottomasti suosikkini, johon hamppuöljyä käytänkin enimmäkseen. Hampunsiemeniä voi toki käyttää ravintona myös sellaisenaan, jolloin ne Finelin ravintoarvotietojen mukaan sisältävät kokonaisenergiasta 64 % rasvaa, 22 % proteiinia ja 2 % hiilihydraattia ⁽⁵⁾.

Raskasmetalleista

Valitsemalla kotimaisen öljykasvin siemenen voit nauttia niitä paremmalla omallatunnolla. Ruokavirasto suosittelee pitämään siementen annostuksen kohtuullisena niiden energiatiheyden sekä raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Ruokaviraston suositus aikuiselle on n. 30 g vuorokaudessa ja leikki-ikäiselle 15 g vuorokaudessa. ⁽⁷⁾. Suositukset on kuitenkin tehty yleisesti siemenille, ja tunnetusti kotimaiset lajikkeet ovat ulkomaisia lajikkeita puhtaampia ja mm. raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä ulkomaisia siemeniä pienempiä. Tämä kuitenkin vain sivuhuomautuksena, emmekä ota enempää kantaa kotimaisenkaan hampunsiemenen raskasmetallipitoisuuksiin. Kaikkea kannattaa nauttia kohtuudella, ja tämä pätee mielestäni myös hampun osalta. Osana ruokavaliota se kuitenkin täydentää sitä – ja mikä parasta, luonnollisesti!

Lähteet:

_{Cerino,P., Buonerba, C., Cannazza, G., D’Auria, J., Ottoni, E., Fulgione, A., Di Stasio, A., Pierri, B. & Gallo, A. 2020. A Review of Hemp As Food and Nutritional Supplement. Mary Ann Liebert, Inc. Saatavilla: https://www.liebertpub.com/doi/full/10.1089/can.2020.0001}
_{Ranalli, P. 1999. Advances in Hemp research. The Haworth Press, Inc.}
_{Finola. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021. https://finola.fi/?lang=fi}
_{Käyttötarkoituksia. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021. https://finola.fi/uses/?lang=fi}
_{Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansanterveyden edistäminen -yksikkö. 2021. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Helsinki. www.fineli.fi}
_{Flavonoidit liittyvät kroonisten tautien riskin pienenemiseen. 2002. Uutispalvelu Duodecim. Viitattu 20.1.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=10&p_artikkeli=uux02945}
_{Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. N.d. Ruokavirasto. Viitattu 19.1.2021. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus–ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/}
_{Leonard, W., Zhang, P., Ying, D. & Fang, Z. 2019. Hempseed in food industry: Nutritional value, health benefits, and industrial applications. COMPREHENSIVE REVIEWS IN FOOD SCIENCE AND FOOD SAFETY. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1541-4337.12517}