Siemeniä ja pähkinöitä. Tässä käytetty mm. hampun-, kurpitsan- ja pellavansiemeniä sekä maapähkinöitä.
Kookoshiutaleita
2 rkl Kookosöljyä
(kuivattuja hedelmiä tai marjoja, jos ei tarvi olla keto)
Haluamiasi mausteita, kuten kanelia tai kardemummaa sekä vaniljaa
Rouhi siemenet ja pähkinät ja sekoita joukkoon sulatettu kookosöljy. Levitä pellille ja paahda 170 asteisessa uunissa välillä sekoitellen. Riittää, että saavat hieman väriä ja tuoksuvat paahtuneilta. HOX paahdettuja tai idätettyjä hampunsiemeniä ei tarvitse käyttää uunissa, vaan voit lisätä ne vasta paahtamisen jälkeen. Anna myslin jäähtyä ja lisää mausteita sekä halutessasi kuivattuja hedelmiä/marjoja. Säilytä kannellisessa astiassa. Säilyy hyvänä vähintään viikon.
Jyväs-Hampun kotimaisia hampunsiemeniä saa paahdettuna ja idätettynä. Näistä molemmat ovat uskomattoman herkullisia ja lyövät laudalta raa’at siemenet mennen tullen. Maun lisäksi paahtaminen ja idättäminen vaikuttavat positiivisesti myös muihin siemenen ominaisuuksiin.
Paahtamisen ansiosta siemenistä tulee herkullisen pähkinäisiä, jolloin niitä voi hyödyntää pähkinän tavoin. Erityinen etu tästä on pähkinäallergisille, jotka voivat turvallisesti käyttää hampunsiementä saamatta niistä oireita.
Idättämisen etuna taas on se, että siemenet sulavat ruoansulatuskanavassa paremmin ja näin ollen myös ravintoaineita imeytyy enemmän. Idätetyt siemenet maistuvat erilaisilta kuin paahdetut, mutta aivan yhtä herkullisilta!
Siemenet kruunaavat minkä tahansa ruoan tai salaatin (kts. Appelsiinisalaatti) sekä antavat maukkautta vaikkapa puuroon ja ja mysliin (kts. Ketomysli). Myös itsetehdyt myslipatukat (kts. Hamppuiset myslipatukat) saavat maukkautta ja hyviä ravintoaineita hampunsiemenistä. Siemeniä napostelee mielellään myös ihan sellaisenaan!
Ota testiin Jyväs-Hampun paahdetut ja idätetyt hampunsiemenet ja selvitä, kumpi niistä on sinun suosikkisi!
Sulata kookosöljy ja voi kattilassa miedolla lämmöllä. Rouhi sillä välin pähkinät karkeiksi paloiksi. Lisää rasvan joukkoon hunaja. Voit laittaa aluksi vähemmän hunajaa ja maistella valmista seosta, jotta tulee itselle sopivan makeaa. Sekoita joukkoon kuivatut marjat/hedelmät, pähkinät sekä kaura- ja hamppuhiutaleet.
Painele massa mahdollisimman tiiviiksi suorakulmioksi leivinpaperilla vuorattuun astiaan. Paista 200 asteisessa uunissa n. 15 min, että saa kauniisti väriä. Ripottele kuuman massan päälle reilusti paahdettuja hampunsiemeniä ja painele niitä lusikalla, jotta ne tarttuvat paremmin pintaan.
Anna jäähtyä kokonaan ja leikkaa varovasti halutun kokoisiksi paloiksi. Pysyy parhaiten koossa jääkaappikylmänä.
Hampusta saadaan valmistettua monenlaista proteiinipitoista hamppujauhoa, joka proteiinin lisäksi sisältää hyviä rasvahappoja sekä hampun sisältämiä tärkeitä ravintoaineita. Jyväs-Hampun hamppujauhot ja -hiutaleet valmistetaan kylmäpuristusmenetelmällä, jolloin jauhojen ja hiutaleiden ravinteikkuus säilyy parhaimmillaan. Hampunsiemen sisältää mm. kaikki 20 aminohappoa, proteiinia, kuitua, sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Vaikka kyseessä on siemen, on analyysiemme mukaan kotimaisella lajikkeella hyvin pieniä määriä raskasmetalleja, jolloin sitä on myös turvallista nauttia ruokavaliossaan.
Korvaamalla osan jauhoista hamppujauhoilla, saadaan valmiin tuotteen proteiinipitoisuutta nostettua sekä parannettua ravinteikkuutta muiltakin osin. Myös ihanaa pähkinäisyyttä saadaan makuun.
Hamppuhiutaletta voidaan käyttää samaan tapaan, kuin jauhotkin. Koostumus on ainoastaan karkeampaa. Hiutale sopii mainiosti mm. sämpyläjauhoihin tai pizza-taikinaan. Sitä saa myös itse jauhettua hienommaksi.
Rouheiset hamppusämpylät
Tässä ohje hamppusämpylöihin. Tällä ohjeella on korvattu n. 30 % jauhoista hamppuhiutaleilla. Ohjeella tulee 12-14 sämpylää.
9 dl rouheista sämpyläjauhoa 4 dl hamppuhiutaletta 1 dl siemeniä (voit käyttää hampunsiemeniä tai omaa siemensekoitusta) 1 pss kuivahiivaa
Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa käden lämpöinen vesi erikseen ja sekoita öljy ja suola siihen. Lisää kuivien aineiden joukkoon. Vaivaa taikina käyttäen tarvittaessa sämpyläjauhoja, kunnes taikina irtoaa astian pohjista eikä enää tartu käsiin. Älä lisää liikaa jauhoja, taikina saa jäädä pehmeäksi. Laita lämpimään paikkaan liinan alle kohoamaan.
Kun taikina on kohonnut liinan alla noin puoli tuntia, kaada taikina tasolle ja muotoile pitkäksi pötköksi (lisää jauhoja tarvittaessa niin, ettei tartu pöytään). Leikkaa pötköstä saman kokoisia paloja ja pyörittele sämpylöiksi pellille. Anna sämpylöiden nyt kohota vielä toiset puoli tuntia. Paista 225 C noin 20 min.
Hamppusämpylät
Voiko hamppujauhoa käyttää muuhun kuin leivontaan?
Hamppujauhot ovat erinomainen lisä aamiaiselle ja iltapalalle myös jogurtin tai puuron sekaan. Hamppujauhot ja -hiutaleet tuovat annokseen lisää erityisesti proteiinia ja kuituja, sillä Jyväs-Hampun hamppujauhot sisältävät 33 % proteiinia ja jopa 41 % kuituja. Jos ei vatsa kuitenkaan ole tottunut kuituihin, kannattaa tuotteiden käyttö aloittaa varovaisesti, jotta vatsa ehtii tottua kuidun määrään.
Kuten jo aiemmin blogissa ja verkkosivuillakin on kerrottu, hampunsiemenet ovat se raaka-aine, josta tulee myös hamppuöljy a.k.a. hampunsiemenöljy, hamppuproteiini, hamppujauho jne. Lisäksi hampunsiemeniä voidaan syödä sellaisenaan, niitä voidaan paahtaa, idättää, kuoria ja murskata. Hampunsiemenistä tehdään myös hamppumaitoa, joka on raaka-aine myös hefulle. Monikäyttöistä siis.
Hampunsiemeniä ei tarvitse esikäsitellä, vaan ne ovat luonnollinen ravintoaineiden lähde sellaisenaan. Siemeniä voi kuitenkin halutessaan idättää, jolloin niistä saadaan poistettua fytiinihappoa ja parannettua ravintoaineiden imeytymistä.
Mihin hampunsiemeniä käytetään?
Lisää leipätaikinaan tai siemennäkkärin raaka-aineeksi
Tee granolaa
Jogurtin tai puuron päälle
Heitä smoothieen
Keiton tai salaatin päälle
Levitteisiin
Hefuksi
Koristeeksi minkä tahansa annoksen päälle
Voit myös napostella sellaisenaan
Helpoin tapa nauttia hampunsiemeniä on heittää sitä ihan minkä tahansa ruoan päälle. Se näyttää ja myös maistuu kivalta. Jos tykkää syödä jogurttia, tuo hampunsiemen siihen mukavan lisän. Itse lisään hampunsiemeniä joka aamu jogurttini sekaan tuomaan aamupalaan lisää ravintoaineita. On aina luonnollisempaa saada ravintoaineet ruoasta vitamiinipurkkien sijaan (toki joitain vitamiineja ei pysty saamaan ravinnosta riittävästi, jolloin niihin purkkeihinkin on turvauduttava).
Hampunsiemenet on ihana raaka-aine myös itse tehtyyn Granolaan
*Lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos **naisten saantisuositus on 15 mg/vrk ja miesten 9 mg/vrk ***miesten saantisuositus on 10 mg/vrk ja naisten 8 mg/vrk.
Hampulla voitaisiin korvata soija kotimaisesti
Monet puhuvat hampunsiemenestä kotimaisena soijana, koska se sisältää kaikki ihmiskeholle välttämättömät aminohapot. Hefulla voitaisiinkin itseasiassa korvata soijasta tehty tofu täysin kotimaisesti. Mikä parasta, Hefun maku on herkullinen! Tuotetta voi myös maustaa mieleisekseen. Kannattaa kokeilla erilaisia makuvaihtoehtoja, sillä joskus yllättävät maut ovatkin niitä parhaita 😊
Hefu-kokeilua
Aiemmin tällä viikolla lähdimme taas kokeilemaan Hefun valmistusta ja pohtimaan kuinka se saataisiin myös valmiina tuotteena markkinoille ilahduttamaan ja monipuolistamaan kaikkien muidenkin ruokapöytää helposti ja maistuvasti. Hefua on melko helppo tehdä itsekin, mutta toki siinä on oma vaivansa. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, jos joskus on luppoaikaa ja inspiraatiota kokeilla uusia juttuja keittiössä. Varoitan, että siemeniä hefuun kuitenkin menee melko paljon, eli pussin pohjat ei tähän hommaan riitä.
Paistettua hefua
Yllä kuvia tämän viikkoisesta hefustamme, joka päätyi lopulta salaatin sekaan. Tähän väliin mainitsen, että itse en tätä ennen ollut tehnyt koskaan hefua tai maistanutkaan sitä, ja sekä maku että koostumus yllättivät minut! Molemmat olivat pehmeitä ja silkkisiä.
Kokeilemamme maut olivat:
Yrtti
Tyrni
yrtti-mustapippuri
paprika
ja sipulirouhe
Nämä kaikki olivat suolaisia makuja.
Joko sinä olet maistanut hefua? Mikä on lempi makusi?
Hamppuöljy, toisin sanottuna hampunsiemenöljy on hampunsiemenistä kylmäpuristettua öljyä, jota voidaan käyttää niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Kun hamppuöljy puristetaan kotimaisista hampunsiemenistä, on kyseessä aivan erityinen superfood. Tässä postauksessa aiemmin kerroinkin jo hiukan alustusta hamppuöljyn hyödyistä. Hamppuöljyn rasvahappokoostumus on siis ihmiskeholle täydellisessä suhteessa, jolloin keho pystyy myös hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkien välttämättömien rasvahappojen lisäksi hamppuöljy sisältää myös kaikki ihmiskeholle tärkeät aminohapot, E-vitamiinia, sekä tärkeää gammalinoleenihappoa eli GLA:ta sekä stearidonihappo, joita useimmista elintarvikkeista ei löydy. (1). Tutkimusten mukaan välttämättömien rasvahappojen ja GLA:n riittävä saanti ravinnosta on avain asemassa atooppisesta ihosta kärsiville, jolloin myös he hyötyvät erityisen paljon hamppuöljyn nauttimisesta ravintona. Hamppuöljyn nauttiminen sisäisesti voi siis ravitsemuksellisuutensa lisäksi helpottaa myös iho-oireita. (1, 2).
Hamppuöljyä käytetään ihon hoidossa toki myös ulkoisesti. Korkea laadukkaiden monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuus saa aikaan pehmittävän ja kosteuttavan vaikutuksen, lievittäen kuivan ihon oireita sekä taistellen ihon ikääntymistä vastaan (4). Laadukkailla rasvahapoilla on myös tulehduksilta ja hapettumiselta suojaava vaikutus, ja öljyn käyttö voi lievittää useiden ihosairauksien oireita (5). Ei siis ihmekään, että monet suuret kosmetiikkayritykset käyttävät hamppuöljyä raaka-aineena kosmetiikkatuotteissaan. Mm. Body Shop puhuu hampusta kauniiseen sävyyn väärinymmärrettynä kasvina, joka suojaa ja kosteuttaa ihoa ravitsevasti, sekä tietysti samaan aikaan ympäristöystävällisesti (3).
Puhdasta hamppuöljyä voi kuitenkin käyttää myös sellaisenaan, eikä valmiita kosmetiikkapurkkeja ole välttämätöntä hankkia kaapin täytteeksi. Samalla öljyllä voit rikastuttaa ravintoasi sekä hoitaa ihoasi. Sekoittamalla pienen määrän hamppuöljyä käyttämääsi kosteusvoiteeseen saat aikaan hamppuvoiteen, joka todella ravitsee ihoa. Vaikutuksen voi huomata lähes välittömästi. Ei muuten ole yksi ja ainut kerta, kun olen saanut ihmetellä ihon pehmeyttä pestyäni hiusten pesun jälkeen kasvoni tällä hamppushampoolla 😊 Varoituksen sanasena kuitenkin; mikäli shampoota joutuu silmiin voi se kirvellä ikävästi. Pidä siis silmät tiukasti kiinni ja huuhtele huolellisesti.
Hampunsiemenöljy on riittoisa ja monikäyttöinen superöljy
Suosittelen kokeilemaan tätä superöljyä niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Muistutan kuitenkin vielä, että kuumennukseen öljy ei sovellu, joten nautithan sitä sellaisenaan kalaöljyn tapaan, rikastuttamaan jo kypsennettyjä ja kuumennettuja ruokia, tai raaka-aineena esimerkiksi itse tehdyssä salaatinkastikkeessa. Koska öljyjä ei suositella korkean energiapitoisuutensa vuoksi nautittavaksi suuria määriä kerrallaan, ovat tuotteet myös hyvin riittoisia.
Myös ulkoisesti ihon hoidossa käytettynä öljyjä käytetään hyvin pieniä määriä kerrallaan, joten samasta purkista riittää molempiin pidemmäksikin aikaa.
Ihan alkuun erotetaan huumehamppu ja öljyhamppu toisistaan. Ravinnoksi Suomessa kasvatettu Finola-öljyhamppulajike ei sisällä huumausaineita, mutta tärkeitä ravintoaineita kyllä reilusti. Finolan THC-arvot noudattavat EU:n komission määräyksiä, eli ovat hyvin alhaiset (3), eikä sitä voida käyttää huumaavaan tarkoitukseen, ellei sitten huumaannu hampun terveellisyydestä ja monipuolisuudesta 😊
Kasvina hamppua on viljelty ja käytetty ravinnon lähteenä maailmalla jo vuosituhansien ajan (1), mutta Suomessa se on unohdettu ravinnon lähde, joka on leimautunut lähinnä huumekasviksi. Itseasiassa hamppu on ollut luultavasti yksi ensimmäisistä kasveista, joita ihminen on käyttänyt ravinnoksi ja muihin käyttötarkoituksiin, ja myöhemmin myös itse viljellyt sellaisiksi (2).
Ravintoaineita hampusta
Hamppu sisältää runsaan kirjon vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua. Erityisesti hampunsiemen sisältää fosforia, kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja kalsiumia, sekä jonkin verran rautaa ja sinkkiä (2). Kasvipohjaisista lähteistä kokonainen hampunsiemen on kuitenkin yksi parhaista raudan lähteistä, jonka vuoksi erityisesti kasvissyöjät hyötyvät hampunsiemenen ottamisesta ruokavalioonsa. Lisäksi hamppuproteiini sisältää kaikki 9 ihmiskeholle elintärkeää aminohappoa. Se on siis erinomainen kotimainen vaihtoehto mm. soijalle, joka hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi on kasvisproteiinina erinomainen ja suosittu. (8.)
Hamppujauhoa voidaan pitää funktionaalisena ruokana, koska hampunsiemen sisältää runsaasti terveellisiä flavonoideja (1). Nämä terveyttä ylläpitävät flavonoidit auttavat ehkäisemään mm. erilaisia kroonisia sairauksia sekä syöpiä (6). Hamppua on helppo lisätä päivittäiseen ravintoon lisäämällä sitä eri muodoissa lähes mihin tahansa. Korvaa hamppujauhoilla osa leivonnassa käytettävistä jauhoista (max. 20%), niin saat parannettua leivän/leivonnaisten ravintoarvoja, ripottele hampun siemeniä tai hamppuproteiinia jogurttiin, lisää siemenet salaattiin tai keiton päälle, käytä hamppuöljyä salaatinkastikkeena tai sen pohjana… Vaihtoehtoja on lukuisia. Pakkaukset ovat myös riittoisia, koska hampun siementä tai siitä valmistettuja tuotteita ei ole tapana syödä suuria määriä kerrallaan.
Ravintopuolella hampusta käytetään lähinnä siemenet, joista saadaan puristettua terveellistä öljyä. Hamppuöljyssä onkin reilusti omega 3-, 6- ja 9 -rasvahappoja, joiden on todettu myös lääketieteellisissä tutkimuksissa auttavan erilaisissa kroonisissa ja rappeuttavissa sairaustiloissa (3). Lisäksi rasvahapoista 82 % on monityydyttymättömiä ja ne ovat vieläpä ihmiskeholle täydellisessä suhteessa (4; 2). Kuitenkaan öljyä ei tule kuumentaa liikaa (yli 150 c), sillä silloin siihen muodostuu transrasvoja ja perodikseja (3). Hamppuöljyä voidaan käyttää salaatinkastikkeena sellaisenaan tai muunneltuna tai esimerkiksi levitteissä leivän päälle (2). Kokeile tehdä esimerkiksi sitruunavinegretti hamppuöljyyn ja dippaa leipää siihen tai käytä salaatin kastikkeena! Tämä on ehdottomasti suosikkini, johon hamppuöljyä käytänkin enimmäkseen. Hampunsiemeniä voi toki käyttää ravintona myös sellaisenaan, jolloin ne Finelin ravintoarvotietojen mukaan sisältävät kokonaisenergiasta 64 % rasvaa, 22 % proteiinia ja 2 % hiilihydraattia (5).
Raskasmetalleista
Valitsemalla kotimaisen öljykasvin siemenen voit nauttia niitä paremmalla omallatunnolla. Ruokavirasto suosittelee pitämään siementen annostuksen kohtuullisena niiden energiatiheyden sekä raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Ruokaviraston suositus aikuiselle on n. 30 g vuorokaudessa ja leikki-ikäiselle 15 g vuorokaudessa. (7). Suositukset on kuitenkin tehty yleisesti siemenille, ja tunnetusti kotimaiset lajikkeet ovat ulkomaisia lajikkeita puhtaampia ja mm. raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä ulkomaisia siemeniä pienempiä. Tämä kuitenkin vain sivuhuomautuksena, emmekä ota enempää kantaa kotimaisenkaan hampunsiemenen raskasmetallipitoisuuksiin. Kaikkea kannattaa nauttia kohtuudella, ja tämä pätee mielestäni myös hampun osalta. Osana ruokavaliota se kuitenkin täydentää sitä – ja mikä parasta, luonnollisesti!
Leonard, W., Zhang, P., Ying, D. & Fang, Z. 2019. Hempseed in food industry: Nutritional value, health benefits, and industrial applications. COMPREHENSIVE REVIEWS IN FOOD SCIENCE AND FOOD SAFETY. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1541-4337.12517
