HAMPPUTIETO

RAVINTOARVOT (kokonainen hampunsiemen)

Rasvat noin 30 %
Tyydyttymättömät rasvahapot yhteensä 90 % rasvan määrästä. Omega-3 alfalinoleenihappo (ALA 22%) ja omega-6 linoleenihappo (LA 56%) ihanteellisessa suhteessa 1:3.
Lisäksi gammalinoleenihappo (GLA 4%) ja stearidonihappo (SDA 2%).

Proteiini noin 26 %
Sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Yhteensä 20 eri aminohappoa. Vastaavaa ei muista kasveista löydy.

Kuitu 40 %
Hampun sisältämä kuitu on suurimmaksi osaksi helposti imeytyvää ravintokuitua.

Hiilihydraattia vain 2 %

Hamppu soveltuu kaikille
Suomalainen hamppu sisältää vain hyvin pieniä määriä raskasmetalleja, joten raskaanaolevat ja imettävät naiset voivat syödä hamppua 50 g päivässä täysin turvallisesti. Tämä suositus alittaa THL:n ilmoittamien suositusten raja-arvot. Lähteet, joissa hampunsiemen ei ole suositeltu raskaanaoleville ja imettäville perustuu kiinalaisen hampunsiemenen näytteisiin, joissa on huomattavasti korkeampia raskasmetallipitoisuuksia.

Hamppu on niitä harvoja kasviproteiineja, joita voi syödä sellaisenaan ilman esikäsittelyä. Useita muita kasviproteiineja, kuten herneitä ja papuja, täytyy liottaa ja keittää lektiinien ja muiden haitallisten yhdisteiden hajoittamiseksi.

Hampunsiemenellä on periaatteessa mahdollisuus elää jopa yli vuoden niin että se on ainoa kiinteä ruokalaji – niin ravintorikas hampunsiemen on!

VILJELY

Viljely

Hamppua on viljelty Suomessa jo 3 000 vuotta. Sillä on pitkät perinteet, jotka valitettavasti katkesivat, kun viranomaiset yhdistivät sen virheellisesti ulkomaisiin huumausainelajikkeisiin 1950–1960-luvulla. Tämän takia perinteiset lajit hävisivät Suomesta. Öljyhampun viljely alkoi Suomessa uudestaan vuonna 1995 FINOLA-lajikkeen kehittämisen myötä.

Hamppu on maanparannuskasvi, joka parantaa pellon ravinnearvoja ja tukahduttaa rikkaruohoja.
Hamppu sopii esikasviksi kesannolla olleille pelloille ja sitä voi viljellä monta vuotta peräkkäin. Hamppu vaatii jonkin verran lisätyppeä maahan ja tämä saadaan viljelijöidemme peltoon luomulannoitteena. Hampunlehdet sitovat noin 60 % kasvin käyttämästä typestä, joten jos ne jätetään peltoon, vähenee lisätypen tarve merkittävästi. Viljelykiertoon hyvin sopiva kasvi on härkäpapu, joka nostaa typpeä hampulle.

Hampun kasvukausi on suhteellisen pitkä, mutta pohjoisissa olosuhteissa sen ravintosisältö kehittyy ainutlaatuiseksi.

Hehtaarisadot Suomessa vaihtelevat yleensä 500–1 000 kg välillä (maalajista riippuen vaihteluväli on suuri). Multavat ja hikevät maat ovat parhaita hampulle.

Ilman torjunta-aineita
Suomalainen hamppu ei tarvitse – eikä siihen saakaan käyttää – torjunta-aineita, sillä hampulla ei ole juuri lainkaan tuholaisia eikä kasvitauteja. Kylmä talvi puhdistaa viljelmät kasvitaudeista.
Hampun viljelysiemeniä ei koskaan peitata (käsitellä homeita vastaan teollisin kemikaalein).

Siementen jälleenmyyjä
Trans-Farm Oy on EU-tukikelpoisten siementen jälleenmyyjä, Finola Ky:n lisensoima.

Jos olet kiinnostunut viljelemään hamppua sopimusviljelijänä, ota yhteyttä.

ILMASTOYSTÄVÄLLISYYS

ilmastoystävällisyys

Ilmastonmuutosta vastaan taistelussa hamppu on erinomainen: se sitoo hiiltä jopa 3–5 kertaa nopeammin kuin vastaava alue metsää.

Hampun kuidusta ja päistäreestä saadaan rakennusmateriaaleja, kuten hamppubetonia, johon hiili on sitoutuneena vuosikymmeniä tai -satoja sekä muoveja korvaavia biokomposiitteja ja tietenkin pitkäikäisiä tekstiilejä. Kasvista on tehtävissä vähintään kymmeniä tuhansia erilaisia tuotteita, joten sillä pystytään korvaamaan merkittäviä määriä fossiilisia raaka-aineita. Hamppu voisi korvata puun myös paperiteollisuudessa – olihan se aikoinaan ensimmäinen paperimme.