HAMPPUTIETO

HAMPPU (Cannabis sativa)

Hamppu on vanhimpia viljelykasveja. Luonnonvaraisena hamppu kasvaa Keski-Aasiassa ja Himalajalla. Kiinassa hamppua on viljelty kankaiden valmistukseen jo 8 000–7 000 e.a.a.

Hamppulajikkeita on lukuisia. Kuitu- ja öljyhamppulajikkeet eivät ole huumekasveiksi luokiteltuja hamppulajikkeita. Niiden viljely on valvottua ja kasvatus on säädetty EU:ssa.

HAMPPU SOVELTUU KAIKILLE

Kuiturikas hamppu ei sisällä gluteenia, joten se soveltuu mm. keliakikoiden ruokavalioon. Hampussa on hyvin vähän allergeeneja. Idätys laskee niitä edelleen. Hampunsiemeniä voi nauttia suuri osa heistä, jotka saavat muista siemenistä allergisia reaktioita. Hamppu on myös hyvä vaihtoehto pähkinäallergikoille.

Hamppu soveltuu myös ketogeeniseen ruokavalioon, sillä siinä on vain 2 % hiilihydraattia, 30 % ravintokuituja, yli 30 % rasvaa (omega-3 ja -6-rasvahapot ihanteellisessa suhteessa 1:3) ja 26 % proteiinia.

Suomalainen hamppu sisältää vain hyvin pieniä määriä raskasmetalleja, joten raskaanaolevat ja imettävät naiset voivat syödä hamppua 50 g päivässä täysin turvallisesti. Tämä suositus alittaa THL:n ilmoittamien suositusten raja-arvot. Lähteet, joissa hampunsiemen ei ole suositeltu raskaanaoleville ja imettäville perustuu kiinalaisen hampunsiemenen näytteisiin, joissa on huomattavasti korkeampia raskasmetallipitoisuuksia.

Hamppu on niitä harvoja kasviproteiineja, joita voi syödä sellaisenaan ilman esikäsittelyä. Useita muita kasviproteiineja, kuten herneitä ja papuja, täytyy liottaa ja keittää lektiinien ja muiden haitallisten yhdisteiden hajoittamiseksi.

Tiesitkö, että hampunsiemenellä on periaatteessa mahdollisuus elää jopa yli vuoden niin että se on ainoa kiinteä ruokalaji – niin ravintorikas hampunsiemen on!

RAVINTOARVOT
(kokonainen hampunsiemen)

Rasvat 30 %
Hampussa on tyydyttymättömiä rasvahappoja yhteensä 90 % rasvan määrästä. Omega-3 (alfalinoleenihappo ALA 22 %) ja omega-6 (linoleenihappo, LA 56 %) ihanteellisessa suhteessa 1:3.
Yhdestä ruokalusikallisesta hamppuöljyä tai 34 g:sta kokonaisia siemeniä saa päivittäisen suosituksen (2 g) omega-3-alfalinoleenihappoa (ALA).
Lisäksi hamppu sisältää gammalinoleenihappoa (GLA 4 %) ja stearidonihappoa (SDA 2 %).

Proteiini 26 %
Hamppu sisältää kaikki 9 välttämätöntä aminohappoa, yhteensä 20 eri aminohappoa. Vastaavaa ei muista kasveista löydy.

Kuitu noin 30 %
Hampun sisältämä kuitu on suurimmaksi osaksi helposti imeytyvää ravintokuitua.

Hiilihydraattia vain 2 %

Tarkemmat ravintoarvotiedot löytyvät TÄÄLTÄ

Hamppua on viljelty Suomessa jo 3 000 vuotta. Sillä on kuidun tuotannossa pitkät perinteet, jotka valitettavasti katkesivat keinokuitujen vallatessa markkinat ja viranomaisten virheellisesti kieltäessä kaikkien kasvinosien käytön huumausainepolitiikan seurauksena 1950–1960-luvulla. Tämän takia perinteiset lajit hävisivät Suomesta. Öljyhampun viljely alkoi Suomessa kehittyä vuonna 1995 Finola-lajikkeen kehittämisen myötä.

Hamppu on maanparannuskasvi, joka parantaa pellon kasvukuntoa ja jonka rehevä kasvusto hillitsee rikkaruohoja.
Hampun lannoitustarve on maltillinen. Se on viljelykierrossa sopiva typpeä sitovien kasvien jälkeen. Viljelykiertoon hyvin sopiva kasvi on härkäpapu.

Hampun kasvukausi on suhteellisen pitkä, mutta pohjoisissa olosuhteissa sen ravintosisältö kehittyy ainutlaatuiseksi.

Hehtaarisadot Suomessa vaihtelevat yleensä 500–1 000 kg välillä (maalajista riippuen vaihteluväli on suuri). Multavat ja hikevät maat ovat parhaita hampulle.

Ilman torjunta-aineita
Suomen arktisissa ilmasto-oloissa hamppu ei tarvitse – eikä siihen saakaan käyttää – torjunta-aineita, sillä hampulla ei ole juuri lainkaan tuholaisia eikä kasvitauteja.
Suomessa käytettyjä hampun kylvösiemeniä ei koskaan peitata (käsitellä homeita vastaan teollisin kemikaalein).

Siementen jälleenmyyjä
Trans-Farm Oy on EU-tukikelpoisten Finola Oy:n lisensoimien hampun kylvösiementen jälleenmyyjä.

Jos olet kiinnostunut viljelemään hamppua sopimusviljelijänä, ota yhteyttä.

Ilmastonmuutosta vastaan taistelussa hamppu on erinomainen: hiilidioksidin sitojana hamppu on vertaansa vailla.

Hampun kuidusta ja päistäreestä saadaan rakennusmateriaaleja, kuten hamppu-kalkki-komposiittia, johon hiili on sitoutuneena jopa vuosisatoja sekä muoveja korvaavia biokomposiitteja ja tietenkin pitkäikäisiä tekstiilejä. Kasvista on tehtävissä vähintään kymmeniä tuhansia erilaisia tuotteita, joten sillä pystytään korvaamaan merkittäviä määriä fossiilisia raaka-aineita. Hamppu voisi korvata puun myös paperiteollisuudessa – olihan se aikoinaan ensimmäinen paperimme.

Hampulla on maan kasvukuntoa parantava vaikutus. Sen viljelyssä ei ole tarvetta käyttää torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita.