Kategoriat
kirjallisuus RESEPTIT

Reseptit jakoon <3

Hamppu taipuu moneen makuun. Äskettäin julkaistuun hemppureseptikirjaan, Cooking With Hemp, sinunkin on mahdollista tutustua ilmaiseksi. Se on kokonaisuudessaan ladattavissa PDF-tiedostona täältä.

Hamppu parhaillaan kasvaa kohti satokauden puintia. Nyt on oivallinen aika ja mahdollisuus tämän reseptikirjan avulla inspiroitua kaikista herkuista, joita hampusta pystyy vaivattomasti loihtimaan keittiössä.

Kirjan reseptit ovat englanniksi. Pyrimme julkaisemaan parhaita reseptejä suomeksi täällä sivuillamme. Kirja on myös vegaaniystävällinen, mutta sen kaikki reseptit eivät ole vegaanisia.

Hampusta iloa ruoanlaittoon! <3

Kategoriat
Pääruoka RESEPTIT

Hamppupihvien valmistus vihermehun mäskistä

Vihermehujen valmistuksesta jää yli valtavasti kuivaa hedelmälihaa, josta tuo ihana ja terveellinen mehu on puristettu mehuksi. Moni heittää tuon kuivan mäskin biojätteeseen, mutta sen voi (ja se kannattaa) myös hyödyntää ruoan laitossa. Sehän on yhä kallisarvoista, käyttökelpoista ja kuitupitoista raaka-ainetta moneen käyttöön. Tässä artikkelissa kerron, kuinka tuosta vihermehujen mäskistä saa tehtyä kasvispihvejä Jyväs-Hampun hamppupihvi ateria-ainesta hyödyntäen. Ohjeella tulee noin 9 vegaanista pihviä.

Video pihvien valmistuksesta

Vaihe 1. Mittaa 4 dl mäskiä, 4 dl kuiva-ainesta ja 3 dl vettä astiaan ja sekoita keskenään. Voit lisätä halutessasi hiukan suolaa. Maista kuitenkin ensin, sillä kuiva-aineseos sisältää sitä jo valmiiksi. Voit halutessasi lisätä myös juustoraastetta muiden ainesten sekaan. Sekoita parin minuutin ajan, kunnes massa on muotoiltavaa.

Vaihe 2. Muotoile pellille pihvit käsin. Voitele leivinpaperi pihvien alta öljyllä, jolloin pihvit eivät tartu kiinni. Voit myös halutessasi öljytä pihvien pinnan, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Vaihe 3. Paista pihvit 175 C kiertoilmauunissa noin 25-30 minuutin ajan. Uuneissa on eroja, joten tarkista 20 minuutin kohdalla, etteivät pihvit pala. Voit myös kääntää pihvit tässä kohtaa.

Vinkki: Voit myös kokeilla korvata nesteen esimerkiksi kermaviilillä tai sen korvaavalla soijavalmisteella.

Kategoriat
Hamppu

Miten hampunsiemeniä käytetään?

Kuten jo aiemmin blogissa ja verkkosivuillakin on kerrottu, hampunsiemenet ovat se raaka-aine, josta tulee myös hamppuöljy a.k.a. hampunsiemenöljy, hamppuproteiini, hamppujauho jne. Lisäksi hampunsiemeniä voidaan syödä sellaisenaan, niitä voidaan paahtaa, idättää, kuoria ja murskata. Hampunsiemenistä tehdään myös hamppumaitoa, joka on raaka-aine myös hefulle. Monikäyttöistä siis.

Hampunsiemeniä ei tarvitse esikäsitellä, vaan ne ovat luonnollinen ravintoaineiden lähde sellaisenaan. Siemeniä voi kuitenkin halutessaan idättää, jolloin niistä saadaan poistettua fytiinihappoa ja parannettua ravintoaineiden imeytymistä.

Mihin hampunsiemeniä käytetään?

  • Lisää leipätaikinaan tai siemennäkkärin raaka-aineeksi
  • Tee granolaa
  • Jogurtin tai puuron päälle
  • Heitä smoothieen
  • Keiton tai salaatin päälle
  • Levitteisiin
  • Hefuksi
  • Koristeeksi minkä tahansa annoksen päälle
  • Voit myös napostella sellaisenaan

Helpoin tapa nauttia hampunsiemeniä on heittää sitä ihan minkä tahansa ruoan päälle. Se näyttää ja myös maistuu kivalta. Jos tykkää syödä jogurttia, tuo hampunsiemen siihen mukavan lisän. Itse lisään hampunsiemeniä joka aamu jogurttini sekaan tuomaan aamupalaan lisää ravintoaineita. On aina luonnollisempaa saada ravintoaineet ruoasta vitamiinipurkkien sijaan (toki joitain vitamiineja ei pysty saamaan ravinnosta riittävästi, jolloin niihin purkkeihinkin on turvauduttava).

15g kokonaista hampunsiementä sisältää*:

1,95 mg rautaa (13 % naisten saantisuosituksesta**)
72,45 mg magnesiumia (20 % saantisuosituksesta)
1 mg sinkkiä (11% saantisuosituksesta)
16,5 µg folaattia (4% saanti suosituksesta)
1,4 mg niasiinia (8% saanti suosituksesta)
0,26 mg E-vitamiinia (2,6 % saantisuosituksesta***)

*Lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
**naisten saantisuositus on 15 mg/vrk ja miesten 9 mg/vrk
***miesten saantisuositus on 10 mg/vrk ja naisten 8 mg/vrk.

Hampulla voitaisiin korvata soija kotimaisesti

Monet puhuvat hampunsiemenestä kotimaisena soijana, koska se sisältää kaikki ihmiskeholle välttämättömät aminohapot. Hefulla voitaisiinkin itseasiassa korvata soijasta tehty tofu täysin kotimaisesti. Mikä parasta, Hefun maku on herkullinen! Tuotetta voi myös maustaa mieleisekseen. Kannattaa kokeilla erilaisia makuvaihtoehtoja, sillä joskus yllättävät maut ovatkin niitä parhaita 😊

Aiemmin tällä viikolla lähdimme taas kokeilemaan Hefun valmistusta ja pohtimaan kuinka se saataisiin myös valmiina tuotteena markkinoille ilahduttamaan ja monipuolistamaan kaikkien muidenkin ruokapöytää helposti ja maistuvasti. Hefua on melko helppo tehdä itsekin, mutta toki siinä on oma vaivansa. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, jos joskus on luppoaikaa ja inspiraatiota kokeilla uusia juttuja keittiössä. Varoitan, että siemeniä hefuun kuitenkin menee melko paljon, eli pussin pohjat ei tähän hommaan riitä.

Yllä kuvia tämän viikkoisesta hefustamme, joka päätyi lopulta salaatin sekaan. Tähän väliin mainitsen, että itse en tätä ennen ollut tehnyt koskaan hefua tai maistanutkaan sitä, ja sekä maku että koostumus yllättivät minut! Molemmat olivat pehmeitä ja silkkisiä.

Kokeilemamme maut olivat:

  • Yrtti
  • Tyrni
  • yrtti-mustapippuri
  • paprika
  • ja sipulirouhe

Nämä kaikki olivat suolaisia makuja.

Joko sinä olet maistanut hefua? Mikä on lempi makusi?

Kategoriat
Hamppu

Hampun hyödyt ravintona: Miksi ottaa hamppu osaksi arkiruokailua?

Ihan alkuun erotetaan huumehamppu ja öljyhamppu toisistaan. Ravinnoksi Suomessa kasvatettu Finola-öljyhamppulajike ei sisällä huumausaineita, mutta tärkeitä ravintoaineita kyllä reilusti. Finolan THC-arvot noudattavat EU:n komission määräyksiä, eli ovat hyvin alhaiset (3), eikä sitä voida käyttää huumaavaan tarkoitukseen, ellei sitten huumaannu hampun terveellisyydestä ja monipuolisuudesta 😊

Kasvina hamppua on viljelty ja käytetty ravinnon lähteenä maailmalla jo vuosituhansien ajan (1), mutta Suomessa se on unohdettu ravinnon lähde, joka on leimautunut lähinnä huumekasviksi. Itseasiassa hamppu on ollut luultavasti yksi ensimmäisistä kasveista, joita ihminen on käyttänyt ravinnoksi ja muihin käyttötarkoituksiin, ja myöhemmin myös itse viljellyt sellaisiksi (2).

Ravintoaineita hampusta

Hamppu sisältää runsaan kirjon vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua. Erityisesti hampunsiemen sisältää fosforia, kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja kalsiumia, sekä jonkin verran rautaa ja sinkkiä (2). Kasvipohjaisista lähteistä kokonainen hampunsiemen on kuitenkin yksi parhaista raudan lähteistä, jonka vuoksi erityisesti kasvissyöjät hyötyvät hampunsiemenen ottamisesta ruokavalioonsa. Lisäksi hamppuproteiini sisältää kaikki 9 ihmiskeholle elintärkeää aminohappoa. Se on siis erinomainen kotimainen vaihtoehto mm. soijalle, joka hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi on kasvisproteiinina erinomainen ja suosittu. (8.)

Hamppujauhoa voidaan pitää funktionaalisena ruokana, koska hampunsiemen sisältää runsaasti terveellisiä flavonoideja (1). Nämä terveyttä ylläpitävät flavonoidit auttavat ehkäisemään mm. erilaisia kroonisia sairauksia sekä syöpiä (6). Hamppua on helppo lisätä päivittäiseen ravintoon lisäämällä sitä eri muodoissa lähes mihin tahansa. Korvaa hamppujauhoilla osa leivonnassa käytettävistä jauhoista (max. 20%), niin saat parannettua leivän/leivonnaisten ravintoarvoja, ripottele hampun siemeniä tai hamppuproteiinia jogurttiin, lisää siemenet salaattiin tai keiton päälle, käytä hamppuöljyä salaatinkastikkeena tai sen pohjana… Vaihtoehtoja on lukuisia. Pakkaukset ovat myös riittoisia, koska hampun siementä tai siitä valmistettuja tuotteita ei ole tapana syödä suuria määriä kerrallaan.

Ravintopuolella hampusta käytetään lähinnä siemenet, joista saadaan puristettua terveellistä öljyä. Hamppuöljyssä onkin reilusti omega 3-, 6- ja 9 -rasvahappoja, joiden on todettu myös lääketieteellisissä tutkimuksissa auttavan erilaisissa kroonisissa ja rappeuttavissa sairaustiloissa (3). Lisäksi rasvahapoista 82 % on monityydyttymättömiä ja ne ovat vieläpä ihmiskeholle täydellisessä suhteessa (4; 2). Kuitenkaan öljyä ei tule kuumentaa liikaa (yli 150 c), sillä silloin siihen muodostuu transrasvoja ja perodikseja (3). Hamppuöljyä voidaan käyttää salaatinkastikkeena sellaisenaan tai muunneltuna tai esimerkiksi levitteissä leivän päälle (2). Kokeile tehdä esimerkiksi sitruunavinegretti hamppuöljyyn ja dippaa leipää siihen tai käytä salaatin kastikkeena! Tämä on ehdottomasti suosikkini, johon hamppuöljyä käytänkin enimmäkseen. Hampunsiemeniä voi toki käyttää ravintona myös sellaisenaan, jolloin ne Finelin ravintoarvotietojen mukaan sisältävät kokonaisenergiasta 64 % rasvaa, 22 % proteiinia ja 2 % hiilihydraattia (5).

Raskasmetalleista

Valitsemalla kotimaisen öljykasvin siemenen voit nauttia niitä paremmalla omallatunnolla. Ruokavirasto suosittelee pitämään siementen annostuksen kohtuullisena niiden energiatiheyden sekä raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Ruokaviraston suositus aikuiselle on n. 30 g vuorokaudessa ja leikki-ikäiselle 15 g vuorokaudessa. (7). Suositukset on kuitenkin tehty yleisesti siemenille, ja tunnetusti kotimaiset lajikkeet ovat ulkomaisia lajikkeita puhtaampia ja mm. raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä ulkomaisia siemeniä pienempiä. Tämä kuitenkin vain sivuhuomautuksena, emmekä ota enempää kantaa kotimaisenkaan hampunsiemenen raskasmetallipitoisuuksiin. Kaikkea kannattaa nauttia kohtuudella, ja tämä pätee mielestäni myös hampun osalta. Osana ruokavaliota se kuitenkin täydentää sitä – ja mikä parasta, luonnollisesti!

Lähteet: 

  1. Cerino,P., Buonerba, C., Cannazza, G., D’Auria, J., Ottoni, E., Fulgione, A.,  Di Stasio, A., Pierri, B. & Gallo, A. 2020. A Review of Hemp As Food and Nutritional Supplement. Mary Ann Liebert, Inc. Saatavilla: https://www.liebertpub.com/doi/full/10.1089/can.2020.0001
  2. Ranalli, P. 1999. Advances in Hemp research. The Haworth Press, Inc.
  3. Finola. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021. https://finola.fi/?lang=fi
  4. Käyttötarkoituksia. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021.  https://finola.fi/uses/?lang=fi
  5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansanterveyden edistäminen -yksikkö. 2021. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Helsinki. www.fineli.fi
  6. Flavonoidit liittyvät kroonisten tautien riskin pienenemiseen. 2002. Uutispalvelu Duodecim. Viitattu 20.1.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=10&p_artikkeli=uux02945
  7. Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. N.d. Ruokavirasto. Viitattu 19.1.2021. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus–ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/
  8. Leonard, W., Zhang, P., Ying, D. & Fang, Z. 2019. Hempseed in food industry: Nutritional value, health benefits, and industrial applications. COMPREHENSIVE REVIEWS IN FOOD SCIENCE AND FOOD SAFETY. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1541-4337.12517