Categories
Vastuullisuus

Kuinka auttaa ilmastoa omilla teoillaan?

Moni miettii, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi ja mitkä olisivat helpoimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Koko ruokaketju on suuressa roolissa ilmastonmuutoksen kannalta, joten yksi keino hillitä ilmastonmuutosta omilla teoillaan on ruokavalinnat ja ruoan kulutuskäyttäytyminen. Tässä on yksi syy myös meidän olemassaoloomme.

Tässä vinkkimme vastuullisempiin ruokavalintoihin:

  1. Syö kasviperäistä ruokaa. Kasvipohjainen ruokavalio on always eläinperäistä ruokaa ilmastoystävällisempää. Moni kuitenkin pitää lihan mausta, eikä siitä ole jokaisen pakko luopua. Kuitenkin vähentäminen on ilmaston kannalta välttämätöntä. Korvaamalla edes osan eläinperäisistä tuotteista teet ilmastoteon. Mitä enemmän syöt kasvipohjaista ruokaa, sitä ilmastoystävällisemmin syöt. Aloita pienillä teoilla. Korvaa vaikkapa kahvimaito kauramaidolla (joka maistuukin muuten monen mielestä paljon paremmalta) ja pidä alkuun edes yksi kasvispäivä viikossa. Lisää kasvisruoan syöntiä pikkuhiljaa enemmän. Tavoittele, että lopulta syöt enää vain 1-2 kertaa viikossa lihaa.
  2. Hanki energia monipuolisista kasveista. Me haluamme pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Monet kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan. Hamppu on erityisen ympäristöystävällinen, sillä se sitoo erittäin hyvin hiiltä ja kasvaa nopeasti, parantaa maaperää, eikä sen kasvatuksessa käytetä torjunta-aineita. Lisäämällä ympäristöystävällisiä raaka-aineita ruokavalioon yhä enemmän saamme lisättyä näiden tuotteiden kysyntää ja täten myös niiden tuomia ympäristöhyötyjä. Haluamme myös pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Tiesitkö, että 75 % maailman ruoasta tulee vain 12 kasvista ja viidestä eläinlajista? Vain kolme kasvilajiketta (riisi, maissi ja vehnä) koostaa noin 60 % ihmisen energianlähteestä, mutta ravitsemuksellisesti ne eivät kuitenkaan täytä vitamiinien ja mineraalien tarpeitamme. Lisäksi monia ravintorikkaita kasveja häviää maapallolta viljelyn yksipuolisuuden vuoksi. (1) Me voimme suojella ympäristön monimuotoisuutta valitsemalla energian lähteeksi myös muita, kuin näitä tavanomaisia ja paljon viljeltyjä kasveja, jotka kuuluvat perinteisesti lähes kaikkien ruokapöytään ja -kaappeihin. Täältä pääset lukemaan Knorrin ja WWF:n tekemän oppaan ” Future 50 Foods” (englanninkielinen), johon muuten myös ravitseva hampunsiemen on listattuna. Valitsemalla monipuolisesti erilaisia kasviperäisiä raaka-aineita ruokavalioomme rikastutamme samalla myös ruokavaliotamme sekä makuaistiamme.
  3. Käytä ruokasi mahdollisimman tehokkaasti. Tarkoittaa sitä, että heitä mahdollisimman vähän ruokaa roskiin. Ota lautaselle vain se, mitä jaksat syödä. Käytä ensin vanhemmat raaka-aineet kaapista ja järjestä jääkaappi aina kauppareissun jälkeen niin, että vanhat ovat edessä ja uudet takana. Pakasta osa ruoasta jos tuli tehtyä liian iso annos ruokaa valmiiksi. Myös monelle kasviksen ”hävikkiosalle” löytyy käyttöä mistä moni ei vain tiedä. Esimerkiksi parsakaalin varsi saattaa lentää monella roskikseen, mutta sen voi kuitenkin keittää ja soseuttaa vaikkapa kasvissosekeiton sekaan. Varsi on itseasiassa myös hyvin ravintorikas osa, jonka moni heittää suotta pois (myönnän, itsekin olen näin tehnyt monesti).
  4. Kierrätä. Älä heitä ruokajätettä sekajätteeseen. Jos mahdollista, kompostoi omassa kompostissa ja hyödynnä jäte näin omassa puutarhassa.
  5. Osta kotimaista ja paikallista. Näin kuljetusmatkat pienenevät ja lisäksi tuet paikallista ja kotimaan taloutta maksamalla tuloja kotimaahasi.

Lähteet:

Future 50 Foods. 2019. 50 Foods For Healthier People and a Healthier Planet. Knorr & WWF. https://www.wwf.org.uk/sites/default/files/2019-02/Knorr_Future_50_Report_FINAL_Online.pdf

Categories
Hamppu

Hamppu on ympäristöystävällinen valinta

Tänä päivänä ilmasto on ollut paljon puheen aiheena. Ajattelin siis nostaa hampun ilmastoystävällisyyden seuraavaksi esille, sillä jotta ilmastomme tila ei jatka huononemistaan, tulisi toimia. Samaan aikaan, kun hiiltä sitovia metsiä kaadetaan, voitaisiin hamppua kasvattaa sen erinomaisen hiilensidontakykynsä ja voimakkaan kasvunsa vuoksi. Sanotaan, että hamppu on rikastus maatalouden biologiseen monimuotoisuuteen (4), jota tulisi varjella. Vain puutavara ja sinimailanen ovat ympäristön monimuotoisuudelle parempia vaihtoehtoja (verrattuna öljyhamppuun). Sekä öljyhamppu, että kuituhamppu ylettyvät maatalouden biologista monimuotoisuutta edistävien viljelykasvien TOP 5:een (4.)

Hamppu myös sitoo kasvatusvaiheessa tehokkaasti hiiltä, ja itseasiassa sitä voidaankin verrata metsien hiilensidontaan. Lisäksi lehdet ja juuristot estävät eroosiota (maaperän köyhtymistä) ja kuohkeuttavat maata. (1; 2; 3, 4.) Hamppu kasvaa nopeasti, varjostaa hyvin ja jättää rikkakasvit alleen, eikä kasvilla ole merkittäviä kasvitauteja tai tuholaisia, joten viljelyssä ei tarvita myöskään torjunta-aineita. Viljely on siis helppo noudattaa luonnonmukaisin vaatimuksin. (1; 4.)

Hampun kasvatus, riippumatta siitä, onko kyseessä kuituhamppu vaiko öljyhamppu, on siis ympäristölle hyväksi, sillä se samaan aikaan sitoo hiiltä, että myös ravitsee maata. Hamppua voidaan kasvattaa myös maanparannukseen ja puhdistamiseen, jolloin biomassaa käytetään raaka-aineena komposiitti-, sellu-, paperiteollisuudelle yms. Kasvatuksen tuomien ympäristöetujen lisäksi myös tuotteet ovat siis ympäristöystävällinen valinta. Hampusta voidaan valmistaa muovia, joka on verrattavissa ominaisuuksiltaan uusiutumattomista raaka-aineista tehtyihin muoveihin. (4.) Hamppumuovilla voitaisiin siis korvata myös pahamaineinen muovi ympäristöystävällisesti. Maailmalla hamppua käytetään paljon myös rakennusten rakentamiseen. Suomessa tässä ollaan vielä aivan alkutekijöissä.

Moni on varmasti myös kuullut hamppuvaatteista, joita on valmistettu iät ja ajat. (Itseasiassa sanotaan, että Levi Strauss teki ensimmäiset farkkunsa hampusta). Vaateteollisuudessa hamppu onkin erinomainen raaka-aine, jolloin se on puuvillaa ja synteettisiä kuituja ympäristöystävällisempi valinta, sillä synteettiset kuidut kuluttavat fossiilisia energianlähteitä, ja puuvilla puolestaan vaatii suuria määriä vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvilla myös kukoistaa vain lähinnä eteläisellä mantereella, kun taas hamppu kasvaa lähes missä tahansa. (5).

Hampun käyttömahdollisuudet ovat siis valtavat. Suomessa tämän kasvin lukuisat käyttömahdollisuudet kuitenkin tuntuvat olevan unohtuneita. Pyrimme saamaan tähän muutosta, ja uskomme, että niin myös tulee tapahtumaan. Samaan aikaan hampusta voidaan saada hyödykkeitä moneen eri tuotteeseen, ja itseasiassa koko kasvi voidaankin hyödyntää.

Lähteet

  1. Hamppu on vastuullinen valinta. 2021. FoodFarm. Viitattu 21.1.2021. https://foodfarm.fi/uusimpia-kuulumisiamme/hamppu-on-vastuullinen-valinta/
  2. Malvisalo, T. & Luotola, E. 2020. Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys. Viitattu 21.1.2021. https://www.aitomaaseutu.fi/media/Hampun-tuotannon-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksien-esiselvitys-30-05-2020.pdf
  3. Kuituhampun viljely, jatkojalostus ja käyttö. N.d. ProAgria Kainuu & Maa- ja kotitalousnaiset Kainuu. Viitattu 21.1.2021. https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kuituhampun_viljely_jatkojalostus_ja_kaytto.pdf
  4. Piotrowski, S. & Carus, M. 2011. Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products. Nova Institut.  Viitattu 22.1.2021. https://www.researchgate.net/profile/Michael_Carus/publication/267766816_Ecological_benefits_of_hemp_and_flax_cultivation_and_products/links/5522b3030cf29dcabb0ed920.pdf
  5. van der Werf, H. & Turunen, L. 200. Life Cycle Analysis of Hemp Textile Yarn. INRA- French National Institute for Agronomy Research. Viitattu 22.1.2021. https://www6.rennes.inrae.fr/umrsas/layout/set/print/content/download/3514/40860/version/1/file/HEMPLCA_310506.pdf
  6. Teollisuushamppu – öljy- ja kuituhamppu. 2019. Artikkeli. CannaDB. Viitattu 22.1.2021. https://cannadb.org/artikkelit/kuitu-ja-oljyhamppu/