Categories
RECIPES snack

Proteiinipallot

1 dl (50g) Hamppuproteiinia

0,5 dl (20g) Kaurahiutaleita

1 dl (50g) Makeuttamatonta (raaka)suklaata

5 (30g) Taatelia

1-2 rkl Hamppuöljyä ja/tai vettä

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Kaavi kulhoon ja lisää vielä tarvittaessa vettä tai öljyä, jotta saat puristeltavan massan. Voit myös lisätä joukkoon hieman hunajaa, jos haluat palloista makeampia. Pyörittele pieniä pallosia tai vaihtoehtoisesti painele tiiviisti jääpalamuottiin. Säilytä kannellisessa rasiassa.

Categories
breakfast lisukkeet RECIPES snack

Ruissämpylät

5 dl lämmintä vettä

1 pussi kuivahiivaa

2 tl suolaa

1 rkl sokeria

0,5 dl öljyä

4 dl ruisjauhoja

2 dl hemp protein

5,5 dl vehnäjauhoja

Sekoita veden joukkoon hiiva, suola, sokeri ja öljy. Lisää ruisjauhot ja hamppuproteiini. Lisää vehnäjauhoja samalla, kun alustat taikinaa (n. 10 min). Taikina saa jäädä tahmaiseksi, kunhan se jotenkuten irtoaa kulhosta. Ripottele päälle jauhoa ja anna nousta leivinliinan alla lämpimässä paikassa 45 min.

Ota taikina kulhosta ja jaa se jauhojen avulla (näin ei pitäisi tarttua käsiin) sopivan kokoisiksi paloiksi. Pyörittele sämpylöiksi ja anna kohota pellillä liinalla peitettynä vielä vähintään 15 min. Paista 225 asteessa n. 15 min ajan (paistoaika voi vaihdella!). Pohjan tummumisesta saa aika hyvän kuvan siitä, milloin sämpylät ovat kypsiä.

Categories
lisukkeet RECIPES

Appelsiinisalaatti

Vihersalaattia

Avokado

2 appelsiinia

100 g Fetaa

1 dl Manteleita

Hampunsiemeniä

Vinegretti:

2 rkl Appelsiinimehua

2 tbsp Hampunsiemenöljyä

0,5 tl Curryjauhetta

0,5 tl Dijon sinappia

Suolaa

Paahda ensin pannulla manteleita sen verran, että ne saavat väriä. Kokoa sitten salaattipedin päälle pilkottu avokado, viipaloidut appelsiinit, murusteltu feta, mantelit ja hampunsiemenet. Yhdistä vinegretin ainekset ja valuta valmiin salaatin päälle.

Categories
Pääruoka RECIPES

Hamppupihvien valmistus vihermehun mäskistä

Vihermehujen valmistuksesta jää yli valtavasti kuivaa hedelmälihaa, josta tuo ihana ja terveellinen mehu on puristettu mehuksi. Moni heittää tuon kuivan mäskin biojätteeseen, mutta sen voi (ja se kannattaa) myös hyödyntää ruoan laitossa. Sehän on yhä kallisarvoista, käyttökelpoista ja kuitupitoista raaka-ainetta moneen käyttöön. Tässä artikkelissa kerron, kuinka tuosta vihermehujen mäskistä saa tehtyä kasvispihvejä Jyväs-Hampun hamppupihvi ateria-ainesta hyödyntäen. Ohjeella tulee noin 9 vegaanista pihviä.

Video pihvien valmistuksesta

Vaihe 1. Mittaa 4 dl mäskiä, 4 dl kuiva-ainesta ja 3 dl vettä astiaan ja sekoita keskenään. Voit lisätä halutessasi hiukan suolaa. Maista kuitenkin ensin, sillä kuiva-aineseos sisältää sitä jo valmiiksi. Voit halutessasi lisätä myös juustoraastetta muiden ainesten sekaan. Sekoita parin minuutin ajan, kunnes massa on muotoiltavaa.

Vaihe 2. Muotoile pellille pihvit käsin. Voitele leivinpaperi pihvien alta öljyllä, jolloin pihvit eivät tartu kiinni. Voit myös halutessasi öljytä pihvien pinnan, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Vaihe 3. Paista pihvit 175 C kiertoilmauunissa noin 25-30 minuutin ajan. Uuneissa on eroja, joten tarkista 20 minuutin kohdalla, etteivät pihvit pala. Voit myös kääntää pihvit tässä kohtaa.

Vinkki: Voit myös kokeilla korvata nesteen esimerkiksi kermaviilillä tai sen korvaavalla soijavalmisteella.

Categories
Vastuullisuus

Kuinka auttaa ilmastoa omilla teoillaan?

Moni miettii, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi ja mitkä olisivat helpoimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Koko ruokaketju on suuressa roolissa ilmastonmuutoksen kannalta, joten yksi keino hillitä ilmastonmuutosta omilla teoillaan on ruokavalinnat ja ruoan kulutuskäyttäytyminen. Tässä on yksi syy myös meidän olemassaoloomme.

Tässä vinkkimme vastuullisempiin ruokavalintoihin:

  1. Syö kasviperäistä ruokaa. Kasvipohjainen ruokavalio on always eläinperäistä ruokaa ilmastoystävällisempää. Moni kuitenkin pitää lihan mausta, eikä siitä ole jokaisen pakko luopua. Kuitenkin vähentäminen on ilmaston kannalta välttämätöntä. Korvaamalla edes osan eläinperäisistä tuotteista teet ilmastoteon. Mitä enemmän syöt kasvipohjaista ruokaa, sitä ilmastoystävällisemmin syöt. Aloita pienillä teoilla. Korvaa vaikkapa kahvimaito kauramaidolla (joka maistuukin muuten monen mielestä paljon paremmalta) ja pidä alkuun edes yksi kasvispäivä viikossa. Lisää kasvisruoan syöntiä pikkuhiljaa enemmän. Tavoittele, että lopulta syöt enää vain 1-2 kertaa viikossa lihaa.
  2. Hanki energia monipuolisista kasveista. Me haluamme pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Monet kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan. Hamppu on erityisen ympäristöystävällinen, sillä se sitoo erittäin hyvin hiiltä ja kasvaa nopeasti, parantaa maaperää, eikä sen kasvatuksessa käytetä torjunta-aineita. Lisäämällä ympäristöystävällisiä raaka-aineita ruokavalioon yhä enemmän saamme lisättyä näiden tuotteiden kysyntää ja täten myös niiden tuomia ympäristöhyötyjä. Haluamme myös pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Tiesitkö, että 75 % maailman ruoasta tulee vain 12 kasvista ja viidestä eläinlajista? Vain kolme kasvilajiketta (riisi, maissi ja vehnä) koostaa noin 60 % ihmisen energianlähteestä, mutta ravitsemuksellisesti ne eivät kuitenkaan täytä vitamiinien ja mineraalien tarpeitamme. Lisäksi monia ravintorikkaita kasveja häviää maapallolta viljelyn yksipuolisuuden vuoksi. (1) Me voimme suojella ympäristön monimuotoisuutta valitsemalla energian lähteeksi myös muita, kuin näitä tavanomaisia ja paljon viljeltyjä kasveja, jotka kuuluvat perinteisesti lähes kaikkien ruokapöytään ja -kaappeihin. Täältä pääset lukemaan Knorrin ja WWF:n tekemän oppaan ” Future 50 Foods” (englanninkielinen), johon muuten myös ravitseva hampunsiemen on listattuna. Valitsemalla monipuolisesti erilaisia kasviperäisiä raaka-aineita ruokavalioomme rikastutamme samalla myös ruokavaliotamme sekä makuaistiamme.
  3. Käytä ruokasi mahdollisimman tehokkaasti. Tarkoittaa sitä, että heitä mahdollisimman vähän ruokaa roskiin. Ota lautaselle vain se, mitä jaksat syödä. Käytä ensin vanhemmat raaka-aineet kaapista ja järjestä jääkaappi aina kauppareissun jälkeen niin, että vanhat ovat edessä ja uudet takana. Pakasta osa ruoasta jos tuli tehtyä liian iso annos ruokaa valmiiksi. Myös monelle kasviksen ”hävikkiosalle” löytyy käyttöä mistä moni ei vain tiedä. Esimerkiksi parsakaalin varsi saattaa lentää monella roskikseen, mutta sen voi kuitenkin keittää ja soseuttaa vaikkapa kasvissosekeiton sekaan. Varsi on itseasiassa myös hyvin ravintorikas osa, jonka moni heittää suotta pois (myönnän, itsekin olen näin tehnyt monesti).
  4. Kierrätä. Älä heitä ruokajätettä sekajätteeseen. Jos mahdollista, kompostoi omassa kompostissa ja hyödynnä jäte näin omassa puutarhassa.
  5. Osta kotimaista ja paikallista. Näin kuljetusmatkat pienenevät ja lisäksi tuet paikallista ja kotimaan taloutta maksamalla tuloja kotimaahasi.

Lähteet:

Future 50 Foods. 2019. 50 Foods For Healthier People and a Healthier Planet. Knorr & WWF. https://www.wwf.org.uk/sites/default/files/2019-02/Knorr_Future_50_Report_FINAL_Online.pdf