Categories
breakfast goodies dessert RECIPES snack

Hemp muffins

Rouheisten hamppusämpylöiden jälkeen päädyin innovoimaan seuraavan hamppu-kaura-porkkanamuffinin, jonka voi nauttia hyvällä omallatunnolla vaikkapa aamu- tai iltapalaksi. Muffineissa on purutuntumaa, mutta mikäli se ei ole sun juttu, voit kokeilla reseptiä vaikkapa kaurajauhoilla (saat tehtyä kaurajauhoja itse blendaamalla kaurahiutaleet hienommaksi) ja hamppujauheella. Paahdetut hampunsiemenetkin voi halutessaan murskata hienommaksi. Reseptiä on helppo muokata myös erilaisilla mausteilla ja kuorrutteilla.

Hamppu-kaura-porkkanamuffinit ( 8 kpl )

vegaaninen, sokeriton, munaton, laktoositon, maidoton, VHH

1 dl porkkanaraastetta (n. 1 porkkana)
2 dl kaurahiutaleita
2 dl hamppuhiutaletta (tai hamppujauhetta)
0,5 dl roasted hemp seeds
0,5 dl erytritolia (tai ihan vaan sokeria)
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa, inkivääriä ja vaniljajauhetta
0,5 dl öljyä (käytin kylmäpuristettua rypsiöljyä)
1 dl kaurajuomaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jaa muffinivuokiin.

Lisää vielä halutessasi pinnalle hampunsiemeniä.
Laita uuniin 200 C noin 25 minuutin ajaksi.

Anna jäähtyä. Lisää haluamasi kuorrute tai syö vaikka sellaisenaan voin kanssa.


Jos tykkää kookoksen mausta, voi myös kookoskermasta ja -maidosta tehdä kookosvaahdon muffinien päälle:

1/3 kookoskermaa
1/3 kookosmaitoa
1/3 margariinia (huoneenlämpöinen)
ripaus suolaa

Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi ja asettele muffinien päälle. Laita jääkaappiin jähmettymään hetkeksi ja nauti vaikkapa aamu- tai iltapalaksi

1 muffini sisältää noin (ilman kuorrutetta):

115 kcal
5,1 g proteiinia
6,8 g hiilihydraattia
6,4 g rasvaa
– 0,5 g tyydyttyneet rasvahapot
– 2,3 g kertatyydyttymättömät rasvahapot
– 2,8 g monityydyttymättömät rasvahapot

Categories
Pääruoka RECIPES

Hamppupihvien valmistus vihermehun mäskistä

Vihermehujen valmistuksesta jää yli valtavasti kuivaa hedelmälihaa, josta tuo ihana ja terveellinen mehu on puristettu mehuksi. Moni heittää tuon kuivan mäskin biojätteeseen, mutta sen voi (ja se kannattaa) myös hyödyntää ruoan laitossa. Sehän on yhä kallisarvoista, käyttökelpoista ja kuitupitoista raaka-ainetta moneen käyttöön. Tässä artikkelissa kerron, kuinka tuosta vihermehujen mäskistä saa tehtyä kasvispihvejä Jyväs-Hampun hamppupihvi ateria-ainesta hyödyntäen. Ohjeella tulee noin 9 vegaanista pihviä.

Video pihvien valmistuksesta

Vaihe 1. Mittaa 4 dl mäskiä, 4 dl kuiva-ainesta ja 3 dl vettä astiaan ja sekoita keskenään. Voit lisätä halutessasi hiukan suolaa. Maista kuitenkin ensin, sillä kuiva-aineseos sisältää sitä jo valmiiksi. Voit halutessasi lisätä myös juustoraastetta muiden ainesten sekaan. Sekoita parin minuutin ajan, kunnes massa on muotoiltavaa.

Vaihe 2. Muotoile pellille pihvit käsin. Voitele leivinpaperi pihvien alta öljyllä, jolloin pihvit eivät tartu kiinni. Voit myös halutessasi öljytä pihvien pinnan, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Vaihe 3. Paista pihvit 175 C kiertoilmauunissa noin 25-30 minuutin ajan. Uuneissa on eroja, joten tarkista 20 minuutin kohdalla, etteivät pihvit pala. Voit myös kääntää pihvit tässä kohtaa.

Vinkki: Voit myös kokeilla korvata nesteen esimerkiksi kermaviilillä tai sen korvaavalla soijavalmisteella.

Categories
Vastuullisuus

Kuinka auttaa ilmastoa omilla teoillaan?

Moni miettii, mitä voisi tehdä ilmaston hyväksi ja mitkä olisivat helpoimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Koko ruokaketju on suuressa roolissa ilmastonmuutoksen kannalta, joten yksi keino hillitä ilmastonmuutosta omilla teoillaan on ruokavalinnat ja ruoan kulutuskäyttäytyminen. Tässä on yksi syy myös meidän olemassaoloomme.

Tässä vinkkimme vastuullisempiin ruokavalintoihin:

  1. Syö kasviperäistä ruokaa. Kasvipohjainen ruokavalio on always eläinperäistä ruokaa ilmastoystävällisempää. Moni kuitenkin pitää lihan mausta, eikä siitä ole jokaisen pakko luopua. Kuitenkin vähentäminen on ilmaston kannalta välttämätöntä. Korvaamalla edes osan eläinperäisistä tuotteista teet ilmastoteon. Mitä enemmän syöt kasvipohjaista ruokaa, sitä ilmastoystävällisemmin syöt. Aloita pienillä teoilla. Korvaa vaikkapa kahvimaito kauramaidolla (joka maistuukin muuten monen mielestä paljon paremmalta) ja pidä alkuun edes yksi kasvispäivä viikossa. Lisää kasvisruoan syöntiä pikkuhiljaa enemmän. Tavoittele, että lopulta syöt enää vain 1-2 kertaa viikossa lihaa.
  2. Hanki energia monipuolisista kasveista. Me haluamme pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Monet kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan. Hamppu on erityisen ympäristöystävällinen, sillä se sitoo erittäin hyvin hiiltä ja kasvaa nopeasti, parantaa maaperää, eikä sen kasvatuksessa käytetä torjunta-aineita. Lisäämällä ympäristöystävällisiä raaka-aineita ruokavalioon yhä enemmän saamme lisättyä näiden tuotteiden kysyntää ja täten myös niiden tuomia ympäristöhyötyjä. Haluamme myös pitää yllä peltojen ja ympäristön monimuotoisuutta, joka kärsii, kun viljely koostuu yksipuolisista kasvilajikkeista. Tiesitkö, että 75 % maailman ruoasta tulee vain 12 kasvista ja viidestä eläinlajista? Vain kolme kasvilajiketta (riisi, maissi ja vehnä) koostaa noin 60 % ihmisen energianlähteestä, mutta ravitsemuksellisesti ne eivät kuitenkaan täytä vitamiinien ja mineraalien tarpeitamme. Lisäksi monia ravintorikkaita kasveja häviää maapallolta viljelyn yksipuolisuuden vuoksi. (1) Me voimme suojella ympäristön monimuotoisuutta valitsemalla energian lähteeksi myös muita, kuin näitä tavanomaisia ja paljon viljeltyjä kasveja, jotka kuuluvat perinteisesti lähes kaikkien ruokapöytään ja -kaappeihin. Täältä pääset lukemaan Knorrin ja WWF:n tekemän oppaan ” Future 50 Foods” (englanninkielinen), johon muuten myös ravitseva hampunsiemen on listattuna. Valitsemalla monipuolisesti erilaisia kasviperäisiä raaka-aineita ruokavalioomme rikastutamme samalla myös ruokavaliotamme sekä makuaistiamme.
  3. Käytä ruokasi mahdollisimman tehokkaasti. Tarkoittaa sitä, että heitä mahdollisimman vähän ruokaa roskiin. Ota lautaselle vain se, mitä jaksat syödä. Käytä ensin vanhemmat raaka-aineet kaapista ja järjestä jääkaappi aina kauppareissun jälkeen niin, että vanhat ovat edessä ja uudet takana. Pakasta osa ruoasta jos tuli tehtyä liian iso annos ruokaa valmiiksi. Myös monelle kasviksen ”hävikkiosalle” löytyy käyttöä mistä moni ei vain tiedä. Esimerkiksi parsakaalin varsi saattaa lentää monella roskikseen, mutta sen voi kuitenkin keittää ja soseuttaa vaikkapa kasvissosekeiton sekaan. Varsi on itseasiassa myös hyvin ravintorikas osa, jonka moni heittää suotta pois (myönnän, itsekin olen näin tehnyt monesti).
  4. Kierrätä. Älä heitä ruokajätettä sekajätteeseen. Jos mahdollista, kompostoi omassa kompostissa ja hyödynnä jäte näin omassa puutarhassa.
  5. Osta kotimaista ja paikallista. Näin kuljetusmatkat pienenevät ja lisäksi tuet paikallista ja kotimaan taloutta maksamalla tuloja kotimaahasi.

Lähteet:

Future 50 Foods. 2019. 50 Foods For Healthier People and a Healthier Planet. Knorr & WWF. https://www.wwf.org.uk/sites/default/files/2019-02/Knorr_Future_50_Report_FINAL_Online.pdf

Categories
breakfast RECIPES snack

Mihin hamppujauhoja käytetään?

Hampusta saadaan valmistettua monenlaista proteiinipitoista hamppujauhoa, joka proteiinin lisäksi sisältää hyviä rasvahappoja sekä hampun sisältämiä tärkeitä ravintoaineita. Jyväs-Hampun hamppujauhot ja -hiutaleet valmistetaan kylmäpuristusmenetelmällä, jolloin jauhojen ja hiutaleiden ravinteikkuus säilyy parhaimmillaan. Hampunsiemen sisältää mm. kaikki 20 aminohappoa, proteiinia, kuitua, sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Vaikka kyseessä on siemen, on analyysiemme mukaan kotimaisella lajikkeella hyvin pieniä määriä raskasmetalleja, jolloin sitä on myös turvallista nauttia ruokavaliossaan.

Korvaamalla osan jauhoista hamppujauhoilla, saadaan valmiin tuotteen proteiinipitoisuutta nostettua sekä parannettua ravinteikkuutta muiltakin osin. Myös ihanaa pähkinäisyyttä saadaan makuun.

Hamppuhiutaletta voidaan käyttää samaan tapaan, kuin jauhotkin. Koostumus on ainoastaan karkeampaa. Hiutale sopii mainiosti mm. sämpyläjauhoihin tai pizza-taikinaan. Sitä saa myös itse jauhettua hienommaksi.

Rouheiset hamppusämpylät

Tässä ohje hamppusämpylöihin. Tällä ohjeella on korvattu
n. 30 % jauhoista hamppuhiutaleilla. Ohjeella tulee 12-14 sämpylää.

9 dl rouheista sämpyläjauhoa
4 dl hamppuhiutaletta
1 dl siemeniä (voit käyttää hampunsiemeniä tai omaa siemensekoitusta)
1 pss kuivahiivaa

4,5 dl kädenlämpöistä vettä
0,5 dl öljyä
1 tl laadukasta suolaa


Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa käden lämpöinen vesi erikseen ja sekoita öljy ja suola siihen. Lisää kuivien aineiden joukkoon. Vaivaa taikina käyttäen tarvittaessa sämpyläjauhoja, kunnes taikina irtoaa astian pohjista eikä enää tartu käsiin. Älä lisää liikaa jauhoja, taikina saa jäädä pehmeäksi. Laita lämpimään paikkaan liinan alle kohoamaan.

Kun taikina on kohonnut liinan alla noin puoli tuntia, kaada taikina tasolle ja muotoile pitkäksi pötköksi (lisää jauhoja tarvittaessa niin, ettei tartu pöytään). Leikkaa pötköstä saman kokoisia paloja ja pyörittele sämpylöiksi pellille. Anna sämpylöiden nyt kohota vielä toiset puoli tuntia. Paista 225 C noin 20 min.

Voiko hamppujauhoa käyttää muuhun kuin leivontaan?

Hamppujauhot ovat erinomainen lisä aamiaiselle ja iltapalalle myös jogurtin tai puuron sekaan. Hamppujauhot ja -hiutaleet tuovat annokseen lisää erityisesti proteiinia ja kuituja, sillä Jyväs-Hampun hamppujauhot sisältävät 33 % proteiinia ja jopa 41 % kuituja. Jos ei vatsa kuitenkaan ole tottunut kuituihin, kannattaa tuotteiden käyttö aloittaa varovaisesti, jotta vatsa ehtii tottua kuidun määrään.

Categories
levitteet lisukkeet RECIPES

Vinaigrette

Tässä ohje hamppuöljystä tehtävään helppoon ja herkulliseen hamppu-sitruunavinegrettiin. Tarvitset tähän pienen salaatinkastikepullon, johon valmis kastike tulee, raastinraudan, sekä pienen pienen suppilon, jonka avulla raaka-aineet saadaan ujutettua pulloon sisälle.

Hamppu-sitruunavinegretti


0,5 dl kylmäpuristettua hemp seed oil
0,2 dl luomusitruunasta puristettua sitruunamehua
0,2 dl omenaviinietikkaa
0.5 tsp salt
0,5-1 tl mustapippuria
1 rkl luomusitruunasta raastettua sitruunan kuorta
2 tl dijon sinappia.

Raasta sitruunan kuorta raastimen tiheällä sivulla ja laita suppilon avulla salaatinkastikepulloon. Mittaa muut aineet ja lisää ne yksitellen myös pulloon suppilon avulla. Laita pulloon korkki ja sekoita voimakkaasti. Jätä maustumaan ja vinegretti on valmis.

Käytä salaatinkastikkeena, mausteöljynä, leivän päällä tai dippinä patongille.

Ja ei kun herkuttelemaan – nam !

PS. Tähän ohjeeseen riittää hyvin myös pienempi pullo, jonka löydät from here.

Categories
Hemp p

Miten hampunsiemeniä käytetään?

Kuten jo aiemmin blogissa ja verkkosivuillakin on kerrottu, hampunsiemenet ovat se raaka-aine, josta tulee myös hamppuöljy a.k.a. hampunsiemenöljy, hamppuproteiini, hamppujauho jne. Lisäksi hampunsiemeniä voidaan syödä sellaisenaan, niitä voidaan paahtaa, idättää, kuoria ja murskata. Hampunsiemenistä tehdään myös hamppumaitoa, joka on raaka-aine myös hefulle. Monikäyttöistä siis.

Hampunsiemeniä ei tarvitse esikäsitellä, vaan ne ovat luonnollinen ravintoaineiden lähde sellaisenaan. Siemeniä voi kuitenkin halutessaan idättää, jolloin niistä saadaan poistettua fytiinihappoa ja parannettua ravintoaineiden imeytymistä.

Mihin hampunsiemeniä käytetään?

  • Lisää leipätaikinaan tai siemennäkkärin raaka-aineeksi
  • Tee granolaa
  • Jogurtin tai puuron päälle
  • Heitä smoothieen
  • Keiton tai salaatin päälle
  • Spreads
  • Hefuksi
  • Koristeeksi minkä tahansa annoksen päälle
  • Voit myös napostella sellaisenaan

Helpoin tapa nauttia hampunsiemeniä on heittää sitä ihan minkä tahansa ruoan päälle. Se näyttää ja myös maistuu kivalta. Jos tykkää syödä jogurttia, tuo hampunsiemen siihen mukavan lisän. Itse lisään hampunsiemeniä joka aamu jogurttini sekaan tuomaan aamupalaan lisää ravintoaineita. On aina luonnollisempaa saada ravintoaineet ruoasta vitamiinipurkkien sijaan (toki joitain vitamiineja ei pysty saamaan ravinnosta riittävästi, jolloin niihin purkkeihinkin on turvauduttava).

15g kokonaista hampunsiementä sisältää*:

1,95 mg rautaa (13 % naisten saantisuosituksesta**)
72,45 mg magnesiumia (20 % saantisuosituksesta)
1 mg sinkkiä (11% saantisuosituksesta)
16,5 µg folaattia (4% saanti suosituksesta)
1,4 mg niasiinia (8% saanti suosituksesta)
0,26 mg E-vitamiinia (2,6 % saantisuosituksesta***)

*Lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
**naisten saantisuositus on 15 mg/vrk ja miesten 9 mg/vrk
***miesten saantisuositus on 10 mg/vrk ja naisten 8 mg/vrk.

Hampulla voitaisiin korvata soija kotimaisesti

Monet puhuvat hampunsiemenestä kotimaisena soijana, koska se sisältää kaikki ihmiskeholle välttämättömät aminohapot. Hefulla voitaisiinkin itseasiassa korvata soijasta tehty tofu täysin kotimaisesti. Mikä parasta, Hefun maku on herkullinen! Tuotetta voi myös maustaa mieleisekseen. Kannattaa kokeilla erilaisia makuvaihtoehtoja, sillä joskus yllättävät maut ovatkin niitä parhaita 😊

Aiemmin tällä viikolla lähdimme taas kokeilemaan Hefun valmistusta ja pohtimaan kuinka se saataisiin myös valmiina tuotteena markkinoille ilahduttamaan ja monipuolistamaan kaikkien muidenkin ruokapöytää helposti ja maistuvasti. Hefua on melko helppo tehdä itsekin, mutta toki siinä on oma vaivansa. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, jos joskus on luppoaikaa ja inspiraatiota kokeilla uusia juttuja keittiössä. Varoitan, että siemeniä hefuun kuitenkin menee melko paljon, eli pussin pohjat ei tähän hommaan riitä.

Yllä kuvia tämän viikkoisesta hefustamme, joka päätyi lopulta salaatin sekaan. Tähän väliin mainitsen, että itse en tätä ennen ollut tehnyt koskaan hefua tai maistanutkaan sitä, ja sekä maku että koostumus yllättivät minut! Molemmat olivat pehmeitä ja silkkisiä.

Kokeilemamme maut olivat:

  • Yrtti
  • Tyrni
  • yrtti-mustapippuri
  • paprika
  • ja sipulirouhe

Nämä kaikki olivat suolaisia makuja.

Joko sinä olet maistanut hefua? Mikä on lempi makusi?

Categories
Hemp p

Ravitseva hamppuöljy ravintona sekä ihon hoidossa

Hamppuöljy, toisin sanottuna hampunsiemenöljy on hampunsiemenistä kylmäpuristettua öljyä, jota voidaan käyttää niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Kun hamppuöljy puristetaan kotimaisista hampunsiemenistä, on kyseessä aivan erityinen superfood. Tässä postauksessa aiemmin kerroinkin jo hiukan alustusta hamppuöljyn hyödyistä. Hamppuöljyn rasvahappokoostumus on siis ihmiskeholle täydellisessä suhteessa, jolloin keho pystyy myös hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkien välttämättömien rasvahappojen lisäksi hamppuöljy sisältää myös kaikki ihmiskeholle tärkeät aminohapot, E-vitamiinia, sekä tärkeää gammalinoleenihappoa eli GLA:ta sekä stearidonihappo, joita useimmista elintarvikkeista ei löydy. (1). Tutkimusten mukaan välttämättömien rasvahappojen ja GLA:n riittävä saanti ravinnosta on avain asemassa atooppisesta ihosta kärsiville, jolloin myös he hyötyvät erityisen paljon hamppuöljyn nauttimisesta ravintona. Hamppuöljyn nauttiminen sisäisesti voi siis ravitsemuksellisuutensa lisäksi helpottaa myös iho-oireita. (1, 2).

Hamppuöljy ravitsee ihoa

Hamppuöljyä käytetään ihon hoidossa toki myös ulkoisesti. Korkea laadukkaiden monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuus saa aikaan pehmittävän ja kosteuttavan vaikutuksen, lievittäen kuivan ihon oireita sekä taistellen ihon ikääntymistä vastaan (4). Laadukkailla rasvahapoilla on myös tulehduksilta ja hapettumiselta suojaava vaikutus, ja öljyn käyttö voi lievittää useiden ihosairauksien oireita (5). Ei siis ihmekään, että monet suuret kosmetiikkayritykset käyttävät hamppuöljyä raaka-aineena kosmetiikkatuotteissaan. Mm. Body Shop puhuu hampusta kauniiseen sävyyn väärinymmärrettynä kasvina, joka suojaa ja kosteuttaa ihoa ravitsevasti, sekä tietysti samaan aikaan ympäristöystävällisesti (3).

Puhdasta hamppuöljyä voi kuitenkin käyttää myös sellaisenaan, eikä valmiita kosmetiikkapurkkeja ole välttämätöntä hankkia kaapin täytteeksi. Samalla öljyllä voit rikastuttaa ravintoasi sekä hoitaa ihoasi. Sekoittamalla pienen määrän hamppuöljyä käyttämääsi kosteusvoiteeseen saat aikaan hamppuvoiteen, joka todella ravitsee ihoa. Vaikutuksen voi huomata lähes välittömästi. Ei muuten ole yksi ja ainut kerta, kun olen saanut ihmetellä ihon pehmeyttä pestyäni hiusten pesun jälkeen kasvoni tällä hamppushampoolla 😊 Varoituksen sanasena kuitenkin; mikäli shampoota joutuu silmiin voi se kirvellä ikävästi. Pidä siis silmät tiukasti kiinni ja huuhtele huolellisesti.

Hampunsiemenöljy on riittoisa ja monikäyttöinen superöljy

Suosittelen kokeilemaan tätä superöljyä niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Muistutan kuitenkin vielä, että kuumennukseen öljy ei sovellu, joten nautithan sitä sellaisenaan kalaöljyn tapaan, rikastuttamaan jo kypsennettyjä ja kuumennettuja ruokia, tai raaka-aineena esimerkiksi itse tehdyssä salaatinkastikkeessa. Koska öljyjä ei suositella korkean energiapitoisuutensa vuoksi nautittavaksi suuria määriä kerrallaan, ovat tuotteet myös hyvin riittoisia.

Myös ulkoisesti ihon hoidossa käytettynä öljyjä käytetään hyvin pieniä määriä kerrallaan, joten samasta purkista riittää molempiin pidemmäksikin aikaa.

Lähteet:

  1. Hamppu palaa ruokapöytään. 2013. Ruokatieto Yhdistys. Viitattu 25.1.2021. https://www.ruokatieto.fi/sv/node/28510
  2. Kuopion yliopistosta uusi tutkimustulos: Hampunsiemenöljystä lievitystä atopian oireisiin. N.d. Finola. Viitattu 25.1.2021. https://finola.fi/wp-content/uploads/2017/10/W-atopiatutkimustiedote.pdf
  3. Hampunsiemenöljyn hyödyt ihonhoidossa. N.d. The Body Shop. Viitattu 25.1.2021. https://www.thebodyshop.fi/hampunsiemenoljyn-hyodyt-ihonhoidossa/
  4. Grotenhermen, F. & Russo, E. 2002. Cannabis and Cannabinoids: Pharmacology, Toxicology, and Therapeutic Potential. Binghamton: The Haworth Press, Inc.
  5. Johnson, J. 2019. Hemp oil benefits list. Medical News Today. Viitattu 25.1.2021. https://www.medicalnewstoday.com/articles/324450
Categories
Hemp p

Hamppu on ympäristöystävällinen valinta

Tänä päivänä ilmasto on ollut paljon puheen aiheena. Ajattelin siis nostaa hampun ilmastoystävällisyyden seuraavaksi esille, sillä jotta ilmastomme tila ei jatka huononemistaan, tulisi toimia. Samaan aikaan, kun hiiltä sitovia metsiä kaadetaan, voitaisiin hamppua kasvattaa sen erinomaisen hiilensidontakykynsä ja voimakkaan kasvunsa vuoksi. Sanotaan, että hamppu on rikastus maatalouden biologiseen monimuotoisuuteen (4), jota tulisi varjella. Vain puutavara ja sinimailanen ovat ympäristön monimuotoisuudelle parempia vaihtoehtoja (verrattuna öljyhamppuun). Sekä öljyhamppu, että kuituhamppu ylettyvät maatalouden biologista monimuotoisuutta edistävien viljelykasvien TOP 5:een (4.)

Hamppu myös sitoo kasvatusvaiheessa tehokkaasti hiiltä, ja itseasiassa sitä voidaankin verrata metsien hiilensidontaan. Lisäksi lehdet ja juuristot estävät eroosiota (maaperän köyhtymistä) ja kuohkeuttavat maata. (1; 2; 3, 4.) Hamppu kasvaa nopeasti, varjostaa hyvin ja jättää rikkakasvit alleen, eikä kasvilla ole merkittäviä kasvitauteja tai tuholaisia, joten viljelyssä ei tarvita myöskään torjunta-aineita. Viljely on siis helppo noudattaa luonnonmukaisin vaatimuksin. (1; 4.)

Hampun kasvatus, riippumatta siitä, onko kyseessä kuituhamppu vaiko öljyhamppu, on siis ympäristölle hyväksi, sillä se samaan aikaan sitoo hiiltä, että myös ravitsee maata. Hamppua voidaan kasvattaa myös maanparannukseen ja puhdistamiseen, jolloin biomassaa käytetään raaka-aineena komposiitti-, sellu-, paperiteollisuudelle yms. Kasvatuksen tuomien ympäristöetujen lisäksi myös tuotteet ovat siis ympäristöystävällinen valinta. Hampusta voidaan valmistaa muovia, joka on verrattavissa ominaisuuksiltaan uusiutumattomista raaka-aineista tehtyihin muoveihin. (4.) Hamppumuovilla voitaisiin siis korvata myös pahamaineinen muovi ympäristöystävällisesti. Maailmalla hamppua käytetään paljon myös rakennusten rakentamiseen. Suomessa tässä ollaan vielä aivan alkutekijöissä.

Moni on varmasti myös kuullut hamppuvaatteista, joita on valmistettu iät ja ajat. (Itseasiassa sanotaan, että Levi Strauss teki ensimmäiset farkkunsa hampusta). Vaateteollisuudessa hamppu onkin erinomainen raaka-aine, jolloin se on puuvillaa ja synteettisiä kuituja ympäristöystävällisempi valinta, sillä synteettiset kuidut kuluttavat fossiilisia energianlähteitä, ja puuvilla puolestaan vaatii suuria määriä vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvilla myös kukoistaa vain lähinnä eteläisellä mantereella, kun taas hamppu kasvaa lähes missä tahansa. (5).

Hampun käyttömahdollisuudet ovat siis valtavat. Suomessa tämän kasvin lukuisat käyttömahdollisuudet kuitenkin tuntuvat olevan unohtuneita. Pyrimme saamaan tähän muutosta, ja uskomme, että niin myös tulee tapahtumaan. Samaan aikaan hampusta voidaan saada hyödykkeitä moneen eri tuotteeseen, ja itseasiassa koko kasvi voidaankin hyödyntää.

Lähteet

  1. Hamppu on vastuullinen valinta. 2021. FoodFarm. Viitattu 21.1.2021. https://foodfarm.fi/uusimpia-kuulumisiamme/hamppu-on-vastuullinen-valinta/
  2. Malvisalo, T. & Luotola, E. 2020. Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys. Viitattu 21.1.2021. https://www.aitomaaseutu.fi/media/Hampun-tuotannon-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksien-esiselvitys-30-05-2020.pdf
  3. Kuituhampun viljely, jatkojalostus ja käyttö. N.d. ProAgria Kainuu & Maa- ja kotitalousnaiset Kainuu. Viitattu 21.1.2021. https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kuituhampun_viljely_jatkojalostus_ja_kaytto.pdf
  4. Piotrowski, S. & Carus, M. 2011. Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products. Nova Institut.  Viitattu 22.1.2021. https://www.researchgate.net/profile/Michael_Carus/publication/267766816_Ecological_benefits_of_hemp_and_flax_cultivation_and_products/links/5522b3030cf29dcabb0ed920.pdf
  5. van der Werf, H. & Turunen, L. 200. Life Cycle Analysis of Hemp Textile Yarn. INRA- French National Institute for Agronomy Research. Viitattu 22.1.2021. https://www6.rennes.inrae.fr/umrsas/layout/set/print/content/download/3514/40860/version/1/file/HEMPLCA_310506.pdf
  6. Teollisuushamppu – öljy- ja kuituhamppu. 2019. Artikkeli. CannaDB. Viitattu 22.1.2021. https://cannadb.org/artikkelit/kuitu-ja-oljyhamppu/
Categories
Hemp p

Hampun hyödyt ravintona: Miksi ottaa hamppu osaksi arkiruokailua?

Ihan alkuun erotetaan huumehamppu ja öljyhamppu toisistaan. Ravinnoksi Suomessa kasvatettu Finola-öljyhamppulajike ei sisällä huumausaineita, mutta tärkeitä ravintoaineita kyllä reilusti. Finolan THC-arvot noudattavat EU:n komission määräyksiä, eli ovat hyvin alhaiset (3), eikä sitä voida käyttää huumaavaan tarkoitukseen, ellei sitten huumaannu hampun terveellisyydestä ja monipuolisuudesta 😊

Kasvina hamppua on viljelty ja käytetty ravinnon lähteenä maailmalla jo vuosituhansien ajan (1), mutta Suomessa se on unohdettu ravinnon lähde, joka on leimautunut lähinnä huumekasviksi. Itseasiassa hamppu on ollut luultavasti yksi ensimmäisistä kasveista, joita ihminen on käyttänyt ravinnoksi ja muihin käyttötarkoituksiin, ja myöhemmin myös itse viljellyt sellaisiksi (2).

Ravintoaineita hampusta

Hamppu sisältää runsaan kirjon vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua. Erityisesti hampunsiemen sisältää fosforia, kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja kalsiumia, sekä jonkin verran rautaa ja sinkkiä (2). Kasvipohjaisista lähteistä kokonainen hampunsiemen on kuitenkin yksi parhaista raudan lähteistä, jonka vuoksi erityisesti kasvissyöjät hyötyvät hampunsiemenen ottamisesta ruokavalioonsa. Lisäksi hamppuproteiini sisältää kaikki 9 ihmiskeholle elintärkeää aminohappoa. Se on siis erinomainen kotimainen vaihtoehto mm. soijalle, joka hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi on kasvisproteiinina erinomainen ja suosittu. (8.)

Hamppujauhoa voidaan pitää funktionaalisena ruokana, koska hampunsiemen sisältää runsaasti terveellisiä flavonoideja (1). Nämä terveyttä ylläpitävät flavonoidit auttavat ehkäisemään mm. erilaisia kroonisia sairauksia sekä syöpiä (6). Hamppua on helppo lisätä päivittäiseen ravintoon lisäämällä sitä eri muodoissa lähes mihin tahansa. Korvaa hamppujauhoilla osa leivonnassa käytettävistä jauhoista (max. 20%), niin saat parannettua leivän/leivonnaisten ravintoarvoja, ripottele hampun siemeniä tai hamppuproteiinia jogurttiin, lisää siemenet salaattiin tai keiton päälle, käytä hamppuöljyä salaatinkastikkeena tai sen pohjana… Vaihtoehtoja on lukuisia. Pakkaukset ovat myös riittoisia, koska hampun siementä tai siitä valmistettuja tuotteita ei ole tapana syödä suuria määriä kerrallaan.

Ravintopuolella hampusta käytetään lähinnä siemenet, joista saadaan puristettua terveellistä öljyä. Hamppuöljyssä onkin reilusti omega 3-, 6- ja 9 -rasvahappoja, joiden on todettu myös lääketieteellisissä tutkimuksissa auttavan erilaisissa kroonisissa ja rappeuttavissa sairaustiloissa (3). Lisäksi rasvahapoista 82 % on monityydyttymättömiä ja ne ovat vieläpä ihmiskeholle täydellisessä suhteessa (4; 2). Kuitenkaan öljyä ei tule kuumentaa liikaa (yli 150 c), sillä silloin siihen muodostuu transrasvoja ja perodikseja (3). Hamppuöljyä voidaan käyttää salaatinkastikkeena sellaisenaan tai muunneltuna tai esimerkiksi levitteissä leivän päälle (2). Kokeile tehdä esimerkiksi sitruunavinegretti hamppuöljyyn ja dippaa leipää siihen tai käytä salaatin kastikkeena! Tämä on ehdottomasti suosikkini, johon hamppuöljyä käytänkin enimmäkseen. Hampunsiemeniä voi toki käyttää ravintona myös sellaisenaan, jolloin ne Finelin ravintoarvotietojen mukaan sisältävät kokonaisenergiasta 64 % rasvaa, 22 % proteiinia ja 2 % hiilihydraattia (5).

Raskasmetalleista

Valitsemalla kotimaisen öljykasvin siemenen voit nauttia niitä paremmalla omallatunnolla. Ruokavirasto suosittelee pitämään siementen annostuksen kohtuullisena niiden energiatiheyden sekä raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Ruokaviraston suositus aikuiselle on n. 30 g vuorokaudessa ja leikki-ikäiselle 15 g vuorokaudessa. (7). Suositukset on kuitenkin tehty yleisesti siemenille, ja tunnetusti kotimaiset lajikkeet ovat ulkomaisia lajikkeita puhtaampia ja mm. raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä ulkomaisia siemeniä pienempiä. Tämä kuitenkin vain sivuhuomautuksena, emmekä ota enempää kantaa kotimaisenkaan hampunsiemenen raskasmetallipitoisuuksiin. Kaikkea kannattaa nauttia kohtuudella, ja tämä pätee mielestäni myös hampun osalta. Osana ruokavaliota se kuitenkin täydentää sitä – ja mikä parasta, luonnollisesti!

Lähteet: 

  1. Cerino,P., Buonerba, C., Cannazza, G., D’Auria, J., Ottoni, E., Fulgione, A.,  Di Stasio, A., Pierri, B. & Gallo, A. 2020. A Review of Hemp As Food and Nutritional Supplement. Mary Ann Liebert, Inc. Saatavilla: https://www.liebertpub.com/doi/full/10.1089/can.2020.0001
  2. Ranalli, P. 1999. Advances in Hemp research. The Haworth Press, Inc.
  3. Finola. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021. https://finola.fi/?lang=fi
  4. Käyttötarkoituksia. N.d. Finola-öljyhampun kotisivut. Viitattu 19.1.2021.  https://finola.fi/uses/?lang=fi
  5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansanterveyden edistäminen -yksikkö. 2021. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Helsinki. www.fineli.fi
  6. Flavonoidit liittyvät kroonisten tautien riskin pienenemiseen. 2002. Uutispalvelu Duodecim. Viitattu 20.1.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=10&p_artikkeli=uux02945
  7. Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. N.d. Ruokavirasto. Viitattu 19.1.2021. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus–ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/
  8. Leonard, W., Zhang, P., Ying, D. & Fang, Z. 2019. Hempseed in food industry: Nutritional value, health benefits, and industrial applications. COMPREHENSIVE REVIEWS IN FOOD SCIENCE AND FOOD SAFETY. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1541-4337.12517